Kaussjärv
Kaussjärv | |
---|---|
Valtiot | Viro |
Maakunnat | Võrumaa |
Kunnat | Rõugen kunta |
Koordinaatit | |
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
Päävesistöalue | Narvanjoen vesistöalue |
Valuma-alue | Rõuge jõen valuma-alue |
Järveen tulevat joet | Sandisuu oja [1] |
Laskuoja | oja Suurjärveen [2] |
Järvinumero | VEE2140200 |
Mittaustietoja | |
Pinnankorkeus | 116,6 m mpy. [2] |
Rantaviiva | 0,562 km [2] |
Pinta-ala | 2,3 ha [2] |
Keskisyvyys | 7,3 m [2] |
Suurin syvyys | 22 m [2] |
Saaria | ei saaria [2] |
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
Kaussjärv (myös Rõuge mõisa järv ja Rõuge Mõisajärv)[3] on Virossa Rõugen kunnassa Võrumaalla sijaitseva lampi.[2]
Maantietoa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lampi on 180 metriä pitkä ja 150 metriä leveä. Sen pinta-ala on 2,3 hehtaaria. Se sijaitsee Rõugen taajamassa Võrun ja Haanjan maanteiden risteyksen koillispuolella. Sen rannat laskevat lampeen jyrkästi eikä sillä ole saaria. Lampi on luodattu ja sen keskisyvyys on 7,3 metriä ja suurin syvyys 22 metriä (myös 24,5 m [4]). Viereinen Suurjärv on Viron syvin järvi 38 metrin syväyksellään. Kaussjärven laskennalliseksi tilavuudeksi voidaan määrittää 0,00017 kuutiokilometriä eli 0,17 miljoonaa kuutiometriä [a]. Lampi sijaitsee suppamaisessa painaumassa, jonka reunat kohoavat monessa suunnassa 20 metrin korkeuteen. Laakso aukeaa kuitenkin Suurjärven suuntaan, jonne on myös lampea ympäröivä suovyöhyke päässyt leviämään esteettä. Lampi sijaitsee Rõugen keskustassa, joten joka puolella on asuinalueita ja eteläpuolella sijaitsee taajamakeskusta. Lammelle ei tule tietä, vaikka sen itäpuolella on rannan tuntumassa rakennuksia. Sen rantaviivan pituus on 550 metriä. Lampea on kutsuttu myös Kalevin pojan kaivoksi [5].[2][3][6]
Järven luokittelu ja luontoarvoja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järvi on Vesipolitiikan puitedirektiivin (VPD) (vir. Veepoliitika Raamdirektiivi, (VRD)) luokituksen (VRD 1) mukaan kovavetinen järvi (vir. kareda veega järv). Järvi luokitellaan limnologisesti samanaikaisesti samalla sekä kovavetiseksi järveksi että eutrofiseksi järveksi (vir. kalgiveeline eutroofne tai kalgiveeline rohketoiteline, KE). Silloin järven veden kalkkipitoisuus on keskikorkea tai korkea ja sen ravinnepitoisuudet ovat korkeat.[3]
Järvi on yksi Rõugen järvialueen seitsemästä järvestä, joka sijaitsee viime jääkauden loppuvaiheessa syntyneessä jäätikköjokilaaksossa (vir. Rõuge ürgorg). Siinä virtaa nykyään Rõuge jõgi, jonka läpivirtausjärvi järvi on. Laakson kaikille järville yhteisiä ominaisuuksia ovat lähteiden runsaus, karbonaattipitoinen vesi ja rantojen vehmas luonto. Järvialue kuuluu osana Haanjan luontopuistoon.[4][7][8]
Kaussjärvellä on mutapohja ja sen vesi on selvästi lämpötilakerrostunut. Järvessä ei ole tapahtunut aikoihin täyskiertoa, joka olisi sekoittanut alusveden ja päällysveden keskenään. Tällaisia järviä kutsutaan meromiktisiksi järviksi. Tällaisen järven alusvesi muuttuu lopulta hapettomaksi ja sinne alkaa kertyä suoloja ja muita aineita eri tavalla kuin päällysveteen, joka sekoittuu tuulen vaikutuksesta ja vaihtuu ojien läpivirtauksesta. Päällysvedessä vedenväri on vaalenanruskea ja sen näkösyvyys on 1,7–3,3 metriä. Sen vesikasvillisuuteen kuuluu 24 lajia. Järvessä elää ainakin ahven, särki, hauki, sorva ja lahna. Kahrila järvestä vaeltaa tänne myös ankerias ja siika.[5]
Vesistösuhteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaussjärv kuuluu Rõuge jõen valuma-alueeseen, sillä sen laskuoja laskee viereiseen Suurjärveen, joka on joen läpivirtausjärvi. Huomattavin tulo-oja on Sandisuu oja, joka on 4,8 kilometriä pitkä ja tuo peltojen kuivatusvesiä Taudsasta asti. Ojan valuma-alueen suuruus on 8,6 neliökilometriä, joka on vain hieman vähemmän, kuin lammen valuma-alue. Rõuge jõgi on Võhandu jõen sivu-uoma. Võhandu jõgi laskee Kuumajärveen, joka on Peipsijärven keskiosan nimi. Peipsijärven alue muodostaa Narvanjoen vesistöalueen keskiosan. Peipsijärven pohjoispäästä alkava laskujoki Narvanjoki jatkaa vesireittiä pohjoiseen päin ja laskee lopuksi Suomenlahteen.[2][b]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Huomautuksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Keskkonnaregister: Sandisuu oja (VEE1004102) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 2.8.2020. (viroksi)
- ↑ a b c d e f g h i j Keskkonnaregister: Kaussjärv (vee2140200) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 3.3.2017. (viroksi)
- ↑ a b c Tamre, Ruta (toim.): Eesti järvede nimestik. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeeriumi Info- ja Tehnokeskus, 2006. ISBN 978-9985-881-40-8 Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 3.3.2017). (viroksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b Rõuge järvestik, Eesti Entsüklopeedia (viroksi), viitattu 30.7.2020
- ↑ a b Kaussjärv (Rõuge Mõisajärv), kalapeedia.ee (viroksi), 1977, viitattu 2.8.2020
- ↑ Kaussjärv, Eesti Looduse Infosüsteemis (EELIS), viitattu , (viroksi)
- ↑ ürgorg, Eesti Entsüklopeedia (viroksi), viitattu 4.8.2020
- ↑ Rõuge järvestik, kalapeedia.ee (viroksi), 1977, viitattu 4.8.2020