Kauppakatu (Joensuu)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Vapunpäivää torilla Kauppakadun puolella, taustalla Pankkitalo.
Kauppakadun kävelykatuosuutta Niskakadun puoleisessa päässä.
Joensuun Puhelinlaitoksen arvorakennus Kauppakatu 15:ssä Citymarkettia vastapäätä.
Piparkakkutalo (1913) on yritysten toimitilana.

Kauppakatu on Joensuun keskustan etelä-pohjoissuuntainen katu. Kolmen korttelin matkalla katu on myös Joensuun kävelykatu ja samoin kolmen korttelin välillä Suomen ensimmäinen pyöräkatu. Pääosa rakennuksista on asuinkerrostaloja. Torin lähikorttelien talot ovat liiketaloja.

Rakennuksia, liikkeitä, patsaita

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kauppakadun varrella on joen puoleisella puolella, Papinkadulta alkaen, muun muassa (parilliset numerot):

  • Palvelutalo Neliapila
  • Kemiläisen autoliikkeen talo (Eero Seppälä, 1936-37)[1] [2] [3]
  • K-Citymarket (1980)
  • Erä-Urheilu (Kiinteistö Oy Kauppa-Suvanto)
  • Kekäleen talo, alun perin Pohjois-Karjalan Säästöpankin talo (1970)
  • Kauppahalli (1968) (Mauno Tuomisto), purettu 2017
  • Joensuun tori
  • Yhdyslinnan talo (1949) (Jaakko Tähtinen)
  • Ravintola Gloria
  • kauppakeskus Iso Myy, jossa Kauppakadun puolella muun muassa Karjalan Heilin toimitus
  • kauppakeskus Metropol (1992), entinen Anttila, Tokmanni [4]
  • Local Bistro (2021-), (entinen hotelli ja ravintola Aada, entinen Viehka, alun perin Pielishovi, 1965)[5]
  • Joensuun työväentalo (1981, entinen työväentalo purettiin 1979) [6] [5]
  • Piparkakkutalo (Otto F. Holm, 1913)[7]
  • valtion virastotalo (arkkitehtitoimisto Gullichsen, Kairamo ja Vormala, 1990) [8]
  • Entinen Nukketeatteritalo ja galleria Harha (Viljo Raittila 1928)[1] [9]
  • Ortodoksinen kulttuurikeskus (Antti Torikka, 2009)
  • Ravintola Usva, vuoteen 2022 Elias

ja vastakkaisella puolella (parittomat numerot):

  • Sininen talo (1912) , siiretty Sairaalakadulle 2017, [10], jossa Romu-Ritarit toimi vuoteen 2011; tontille valmistui kerrostalo 2018
  • Kahilan talo (1896) (peruskorjattu kaupungin sairaanhoidon tiloiksi 1981)[1]
  • Joensuun Puhelin Oy:n talo, nykyisin Elisa (A.W.Pitkänen, 1910–1913), sen kautta kulkevat Joensuun internet- ja puhelinkaapelit. Luovan alan yrittäjien työtila Woutila muutti taloon Tulliportinkadulta 2023.[11]
  • Pohjois-Karjalan Yrittäjien talo (1988)[12]
  • Terveystalo, Pizzeria Fiesta, KahviOnni, Joensuun Pysäköinnin pysäköintitalo (1986, myöhemmin taloa laajennettu) [13]
  • Osuuspankin asuin- ja liiketalo (2015); ennen paikalla Oma-Avun talo (1955)[14], tunnettiin pizzeria Veronan talona.
  • ravintola Luckiefun's (2021-)
  • Torinhelmi (2003), työvoimatoimisto
  • Sininen virta (entinen Keskuskuja), jossa tilapäinen tori kesällä 2017 ja 2018
  • Susi kosiomatkalla eli Kosiosusi-veistos (Eija Hänninen ja Henna Onnela, 2007) ja morsiamensa Morshukka (Eija Hänninen ja Henna Heiskanen, 2019)
  • Pankkitalo (1951) (Markus Tavio), muun muassa ravintola Bar and Play
  • Teräskulma, (entinen Teräksen ja muun muassa Tiimarin talo) (Martta Martikainen-Ypyä ja Ragnar Ypyä, 1938) [15]
  • Yökerho Ilona, entinen hotelli-ravintola Pielishovi (1939) ja sittemmin Karelia (1965)
  • Kino Tapio (1927)
  • Ravintola Otto
  • Perheentalo (2024-)
  • Kauppakeskus Centrum eli Centrum Plaza (1973, 2009), jonka S-marketissa Posti (2015-). Nepalilainen ravintola Marsi (2021-)
  • SPR:n piiritoimisto, Ravintola Jetset
  • entinen kaupungin virkamiestalo ja vanhusten vuokratalo (Armas Lehtinen, 1952)[16][17], vuodesta 2005 Joensuun Ellin opiskelija-asuintalo [18]
  • Vuokrapääsky (asuintalo, 1964) ja ortodoksinen päiväkoti Pääsky
  • Laulutalo, Joensuun Mieslaulajien sali, entinen sairaalan synnytysosasto (Viljo Raittila 1928)[1] [9]

Kauppakadun pohjoispään maamerkki on (oikeastaan Rauhankadulla sijaitseva) Rauhankappeli (Juhani Viiste, 1935)[19], jonka takana on hautausmaa.

Kävelykatu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Joensuun kävelykatu

Kauppakatu on kävelykatuna Suvantokadun ja Niskakadun välillä. Syksyllä 2018 kävelykaduksi merkittiin myös Niskakadun ja Kauppakadun risteysalue.

Pyöräkatu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen ensimmäinen pyöräkatu avattiin 25.8. 2017 Kauppakadulle kolmen korttelin matkalle Yläsatamakadulta ja Rauhankadulle, josta uusi pyöräväylä jatkuu Siihtalan suuntaan. Vuonna 2021 valmistui osuus Suvantokatu-Papinkatu, joten koko Kauppakatu on nyt pyöräkatu. Pyöräkadulla saavat ajaa myös moottoriajoneuvot, mutta siellä liikutaan pyöräilijöiden ehdoilla. Autoliikenteen on sopeutettava vauhti pyöräilijöiden tahtiin. [20]

Poikkikadut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Papinkatu, Kalastajankatu, Malmikatu, Suvantokatu, Koskikatu, Siltakatu, Niskakatu, Yläsatamakatu, Sairaalakatu, Pohjoiskatu ja Rauhankatu.

Liikennevalot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ainoat liikennevalot ovat Suvantokadun risteyksessä. Suvantokatu ja Yläsatamakatu ovat etuajo-oikeutettuja Kauppakatuun nähden.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d Kulttuuri- ja rakennushistorialliset suojelukohteet. Joensuu 1987.
  2. ↑ Hannu Mähönen: Kemiläiset takovat. 100 vuotta yritystoimintaa 1890-1990. s. 19-20. Joensuu. Määritä julkaisija! ISBN 952-90-2508-4
  3. ↑ Tuula Rantonen: Talo joka elää kahdesti. Karjalainen, 29.4.1990, s. 13.
  4. ↑ Muuttunut kaupunkikuva Karjalainen. 5.11.2012. Arkistoitu 10.2.2015. Viitattu 10.2.2015.
  5. ↑ a b Muuttunut kaupunkikuva: Kauppakatu 32, Karjalainen 3.4.2015
  6. ↑ Esko Järvelin: Vaalien vartiotulta, Joensuun työväenyhdistys 100 vuotta, s. 290-292. Joensuu. Määritä julkaisija!
  7. ↑ Joensuun kaupunki: TORIKATU 33:n ASEMAKAAVAMUUTOS jns.fi. 21.2.2011. Viitattu 23.2.2011.[vanhentunut linkki]
  8. ↑ Muuttunut kaupunkikuva: Kauppakatu 42-44. Karjalainen, 2.11.2011, s. 19.
  9. ↑ a b Aimo Salonen: Raittilan vaarin jäljillä kaupungilla Karjalan Heili 27.2.2021, s. 10-11. Viitattu 9.2.2021.
  10. ↑ Tiesitkö, että... Karjalainen, 27.2.2010.
  11. ↑ Janita Kauppinen: "Täällä kaikki ymmärtävät ja muistuttavat myös onnistumisista" – Woutilassa yksinyrittäjä ei ole yksin Karjalan Heili. 1.7.2024. Viitattu 2.9.2024.
  12. ↑ Hannu Asikainen: Tee aikamatka Joensuuhun! hannuasikainen.fi. Viitattu 29.3.2012.
  13. ↑ Muuttunut kaupunkikuva. Karjalainen, 4.5.2012, s. 17.
  14. ↑ Vanha Joensuu Kaupunkikeskustayhdistys Virta. Arkistoitu 28.6.2019. Viitattu 7.3.2020.
  15. ↑ Muuttunut kaupunkikuva Karjalainen. 21.01.2014. Arkistoitu 22.7.2014. Viitattu 17.5.2014.
  16. ↑ Kaupungin Arava-talon rakentaminen edistynyt. Karjalainen, 4.11.1951.
  17. ↑ Siippainen, Matti: Huoletonta asumista. Joensuun Vanhainkotiyhdistys ry 1952–1997 ja Joensuun Hoiva- ja palveluyhdistys ry 1997–2022, s. 15-26. Joensuun Hoiva- ja palveluyhdistys, 2022.
  18. ↑ Marja-Liisa Saastamoinen: Elli ostaa Sairaalakadun vuokratalon opiskelijoille. Karjalainen, 12.3.2005.
  19. ↑ Suomen siunauskappelit Osa 2, sivu 16. Kaarina 2010. ISBN 978-952-99866-5-1
  20. ↑ Joensuun kaupunki: Tule avaamaan Suomen ensimmäistä pyöräkatua joensuu.fi. 23.8.2017. Arkistoitu 9.12.2018. Viitattu 27.8.2017.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kauppakatu_(Joensuu)&oldid=22785459”