Kaunovarpumittari
| Kaunovarpumittari | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Perhoset Lepidoptera |
| Alalahko: | Glossata |
| Osalahko: | Erilaissuoniset Heteroneura |
| Yläheimo: | Mittarimaiset Geometroidea |
| Heimo: | Mittarit Geometridae |
| Alaheimo: | Kenttämittarit Larentiinae |
| Suku: | Chloroclysta |
| Laji: | siterata |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Chloroclysta siterata |
|
| Katso myös | |
Kaunovarpumittari (Chloroclysta siterata) on sekä syksyllä että keväällä lentävä melko yleinen mittariperhonen. Se on yksi kolmesta Suomessa aikuisena talvehtivasta mittarilajista.
Koko ja ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Etusiipien pohjaväri on sammaleenvihreä ja niissä erottuu pitkittäissuuntaisina alueina ruusunpunaista väriä. Poikkiviirut ovat mustat ja etenkin siiven keskiosassa on leveälti harmaata. Ulomman poikkiviirun kodalla siiven etu- ja takareunassa on laajat valkoiset laikut, joista takareunan puoleinen saattaa olla ruusunpunaisen sävyn sotkema. Takasiivet ovat tumman ruskeanharmaat. Siipiväli 25–30 mm.[1][2][3]
Samannäköinen laji on vihervarpumittari (Chloroclysta miata), joka myös lentää samaan aikaan. Helpoimmin lajit erottaa takasiivistä.[3]
Levinneisyys ja lentoaika
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaunovarpumittaria tavataan suurimmassa osassa Eurooppaa. Idässä levinneisyys ulottuu Turkkiin, Kaukasukselle ja Venäjälle.[3] Suomessa esiintyminen keskittyy etelään ja länsirannikolle. Pääosa havainnoista on Vaasa-Imatra-linjan eteläpuolelta. Perhoset kentävät elokuun lopulta lokakuun lopulle, jopa marraskuulle saakka ja talvehtimisen jälkeen lento jatkuu huhtikuun lopulta kesäkuulle.[4]
Elinympäristö ja elintavat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Valoisien lehtimetsien laji, joka viihtyy myös puistoissa. Sitä tavataan yleensä yksitellen, mutta laji saattaa olla myös paikoitellen runsas. Perhoset lentävät pimeän turvin ja tulevat hyvin valolle, harvakseltaan syötille. Useimmista muista mittareista poiketen kaunovarpumittari talvehtii aikuisena.[3]
Ravintokasvi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Toukka käyttää ravinnokseen monia eri lehtipuita.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ http://www2.nrm.se/en/svenska_fjarilar/c/chloroclysta_siterata.html
- ↑ http://www.ukmoths.org.uk/show.php?bf=1760
- ↑ a b c d e Mikkola K, Jalas I., Peltonen O.: Suomen perhoset. Mittarit 1. Suomen Perhostutkijain Seura. Tampereen kirjapaino Oy Tamprint, 1985. ISBN 951-99620-7-7 s. 143
- ↑ Perhoswiki[vanhentunut linkki]
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Bestimmungshilfe des Lepiforums (saksaksi)
- Moths and Butterflies of Europe and North Africa (englanniksi)
- Vlindernet (hollanniksi)