Kauko Kyyrö

Kauko Urmas Kyyrö (24. marraskuuta 1907 Viipuri – 15. huhtikuuta 1971 Tampere) oli suomalainen professori ja kirjallisuuden tutkija.

Kyyrön vanhemmat olivat kansakoulunopettaja Edvard Kyyrö ja Tilda Tolvanen. Hän pääsi ylioppilaaksi 1925 Viipurin klassillisesta lyseosta, valmistui filosofian kandidaatiksi 1930, maisteriksi 1931, lisensiaatiksi 1949 ja tohtoriksi 1949 Helsingin yliopistossa.

Kyyrö toimi Viipurin reaalikoulun sekä maanviljelys- ja kauppalyseon kieltenopettajana 1930–1949 ja Helsingin 2. lyseon vanhempana lehtorina vuodesta 1951. Hän oli myös Viipurin kauppaoppilaitoksen kieltenopettajana 1930–1936.

Kyyrö toimi Turun yliopiston kirjallisuuden dosenttina vuodesta 1953. Hän hoiti avoimena ollutta kirjallisuuden professorin virkaa 1955–1958 sekä kotimaisen ja yleisen kirjallisuuden apulaisprofessorin virkaa 1958–1959. Vuodesta 1957 lähtien hän toimi yhteiskunnallisessa korkeakoulussa. Kyyrö toimi 1960-luvulla Tampereen yliopistossa kirjallisuushistorian vt. professorina 1961–1962 ja yleisen kirjallisuustieteen professorina 1962–1970.

Kyyrö toimi mm.Kirjallisuudentutkijain seurassa, Viipurin Suomalaisessa Kirjallisuusseurassa, YKK:n draamastudion ja Tampereen kieli-instituutin johtokunnissa, Goethe-instituutin ja Tampereen yliopiston karjalaisten opiskelijain yhdistyksessä. Hän teki lukuisia opintomatkoja, erityisesti Ruotsiin ja Saksaan.

Kyyrö osallistui talvi- ja jatkosotaan saaden 1944 luutnantin arvon.

Kyyrö oli naimisissa vuodesta 1939 Siiri Marjatta Tolvasen kanssa. Heille syntyi kolme lasta.

Teoksia

• Madame de Maintenon et Jean Racine. Annales Academiae scientiarum Fennicae. Series B 67, 1. Suomalainen tiedeakatemia, Helsinki 1949
• Suomesta ruotsiksi : suomalaiset lisätekstit vv. 1919-1950 ruotsin ylioppilaskirjoituksiin ; toim. Kauko Kyyrö. WSOY 1950, 2. painos 1951, 3. painos nimellä Suomesta ruotsiksi : suomalaiset lisätekstit vv. 1919-1953 ruotsin ylioppilaskirjoituksiin 1955, 4. painos nimellä Suomesta ruotsiksi : suomalaiset lisätekstit vv. 1919-1958 ruotsin ylioppilaskirjoituksiin 1958, 5. painos nimellä Suomesta ruotsiksi : suomalaiset lisätekstit vv. 1919-1960 rutsin ylioppilaskirjoituksiin 1961
• Fenelons Ästhetik und Kritik. Annales Academiae scientiarum Fennicae. Series B 73, 2. Suomalainen tiedeakatemia, Helsinki 1952
• Oppikouluun pyrkivän opas. WSOY 1952, 14. painos 1967, 19. painos 1972 (vuodesta 1955 toisena kirjoittajana Heimo Veijola)
• Saksankielen koe- ja harjoitustehtäviä lukioluokkia varten ; kirj. Axel E. Langi, Kauko Kyyrö. WSOY 1952, 2. painos 1957, 3. painos 1963
• Korkeneva kaari : avoin kirje Unto Seppäselle teoksessa Unto Seppänen 50 vuotias 15.5.1954. Otava 1954
• Heinjoki : kertomuksia ja kuvia Heinjoen pitäjästä ; toimikunta Vilho Laitinen ym. ; toimitustyö ja taitto Evert Lappalainen ; tarkastustyö ja kieliasu Kauko Kyyrö. Heinä-säätiö, Vihti 1955
• Unto Seppänen : Valitut teokset ; johdannon kirj. Kauko Kyyrö. Suuret suomalaiset kertojat 11. Otava 1955, 5. painos 1960
• Thomas Mann : yritys hänen aatemaailmansa hahmottelemiseksi. Turun yliopiston julkaisuja. Sarja B, Humaniora 55. Turun yliopisto, Turku 1956
• Runebergin runo Vänrikin markkinamuisto : analyysi. Turun yliopiston julkaisuja. Sarja B, Humaniora 74. Turun yliopisto, Turku 1960
• Tuulta ja tyyntä : Viipurin suomalainen kirjallisuusseura 1945-1965. Acta Universitatis Tamperensis. Ser. B 3. Tampereen yliopisto, Tampere 1966

Suomennoksia

• Francis Bull : Maailmankirjallisuuden historia ; suomeksi toim. Kauko Kyyrö. Tammi 1965 (alkuteos Verdenslitteraturens historia)

Lähteet

• Kauko Kyyrö SKS:n kirjailijamatrikkelissa (toimimaton linkki)
• Kuka kukin on 1954 (Projekt Runeberg).
• Sanelma^{[vanhentunut linkki]}. Kotimaisen kirjallisuuden vuosikirja 2009, s. 14.
• Ajan särmä - Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 1949-2009 (Arkistoitu – Internet Archive). Tampereen yliopisto 2009, s. 173.