Kauko Huikuri
Kauko Tapani Huikuri (18. joulukuuta 1935 – 10. marraskuuta 2013 Helsinki)[1] oli suomalainen lääkäri ja kansallisesti tunnettu painiurheilun järjestöjohtaja.[2][3]
Kauko Huikuri valmistui lääketieteen ja kirurgian tohtoriksi Helsingin yliopistosta vuonna 1966.[2] Huikuri teki elämäntyönsä kirurgina Meilahden sairaalassa, josta hän jäi eläkkeelle vuonna 1998. Huikurin toinen ura oli urheilulääkärinä, ennen muuta painijoiden parissa. Pekka Peltokallio pyysi Huikuria lääkäriksi Helsingin EM-paineihin 1973. Huikuri toimi jo silloin myös dopinglääkärinä. Kauko Huikuri teki merkittävän työrupeaman myös Painiliiton hallinnossa.[3]
Kauko Huikuri toimi Suomen Painiliiton johtokunnassa vuosina 1983–2001, pois lukien vuoden 1997. Painiliiton puheenjohtajana hän toimi 1994–1996, varapuheenjohtajana 1983–1989, 1992–1993 sekä 1998–2001.[2]
Kauko Huikuri toimi painijoiden/painijoukkueiden lääkärinä vuoden 1973 Helsingin EM-kilpailuista lähtien. Mukaan mahtuu myös seitsemät olympialaiset (Montreal 1976 – Sydney 2000), 16 MM-kilpailut, 24 EM-kilpailut sekä lukuisia nuorten arvokilpailuja.[2] Hän kuului myös Kansainvälisen painiliiton lääkärikomissioon vuosina 1985–1996.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Hautakuva [1]
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Huikuri Kauko Tapani, Hietaniemen hautausmaa, Helsinki, alue 01, kortteli 026, rivi 014, paikka 00362 Helsingin seurakuntayhtymä. Viitattu 19.2.2025.
- ↑ a b c d e Kauko Huikuri kuollut. Helsingin Sanomat, 11.11.2013. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 10.8.2024.
- ↑ a b Niskalenkki 2/2006, Tohtori Huikuri paikkasi Suomelle monta mitalia 2006. Suomen Painiliitto. Viitattu 19.2.2025.