Kauko Haahtela
Kauko Kalervo Haahtela (vuoteen 1926 Hansson; 26. helmikuuta 1906 Toksova, Inkeri – 10. elokuuta 1969 Suomusjärvi[1]) oli suomalainen opettaja, koulutukseltaan filosofian maisteri.[2]
Haahtela oli Helsingissä Kallion yhteiskoulun äidinkielen opettaja 1931–1950, rehtori 1948–1950, Kouluhallituksen kouluneuvos vuodesta 1950 ja koulutoimenjohtaja vuodesta 1959.[3] Siirryttyään opetustyöstä virkamieheksi Kouluhallitukseen hän oli radikaali uudistaja, joka pyrki muuttamaan oppikoulun luutuneita kaavoja ja työtottumuksia. Hän halusi kehittää koululaitosta sisältä päin, ei muuttaa sen rakenteita. Hän laati useita äidinkielen oppikirjoja, kuten Korvessa ja valtateillä.[2]
Kauko Haahtelan veli oli kirjailija Sampo Haahtela[3] ja poika on professori Tari Haahtela.[4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Kauko Haahtelan muistokirjoitus. Helsingin Sanomat 14.8.1969, s. 9. (Maksullinen artikkeli.)
- ↑ a b Lemola, Eero: Kauko Haahtelan muistokirjoitus. Virke 3/1969. (Äidinkielen opettajain liitto.) (Arkistoitu – Internet Archive) pdf
- ↑ a b Otavan Iso tietosanakirja, osa 3, p. 234. Otava 1968.
- ↑ Ellonen, Leena (toim.): Suomen professorit 1640–2007, s. 134. Helsinki: Professoriliitto, 2008. ISBN 978-952-99281-1-8
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
