Katja Lundén
| Katja Lundén | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 26. maaliskuuta 1976 Helsinki |
| Taiteilija | |
| Taidesuuntaus | nykyflamenco |
Katja Lundén on suomalainen flamencotanssija-koreografi ja Katja Lundén Companyn taiteellinen johtaja. Katja Lundén Company on tullut tunnetuksi rajojarikkovista monitaideteoksistaan. Lundén palkittiin Helsingin kaupungin Vuoden Taiteilijapalkinnolla vuonna 2022.[1]
Ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Katja Lundén on tullut tunnetuksi monitaideteoksistaan kuten Muiston jälki (2020), Universo (2019), Flamencosauna (2017), Edvard Munch – Elämän tanssi (2008), AfterMachine (2013) ja Norsun Elämää - La Vida de Una Elefante (2010). Hänen taiteellisessa tyylissään yhdistyvät muun muassa flamenco, nykytanssi ja uudenlainen musiikkiteatteri. Teokset ovat arvostelu- ja yleisömenestyksiä ja ne ovat kiertäneet esim. kansainvälisillä tanssi - ja musiikkifestivaaleilla. Ryhmän taiteellista johtajaa ja koreografia Katja Lundénia on luonnehdittu yhdeksi Pohjoismaiden johtavista uuden flamencon taitajista ja Companyn teoksia on esitetty loppuunmyydyille saleille.
Katja Lundén Companyn monitaiteinen Muiston jälki -teos (v. 2020) on matka flamencon, nykytanssin ja musiikkiteatterin maailmoihin. Lavalla muistoja äänellään ja liikkeillään tulkitsevat Susanna Haavisto, Katja Lundén ja Janne Marja-aho sekä Joonas Widenius. Muiston jälki paloittelee muistoja ja muistamisen tapoja, etsii muistoille erilaisia ääniä. Minkälaista tahdonalaista tarinaa kirjoitamme elämästämme? https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000007616711.html
Katja Lundén Companyn teos Universo on Anna-Mari Kähärän säveltämä laulu- ja tanssimatka unen ja valveen rajamaille. Tämä läpisävelletty teos on vahvasti flamencon juurilla, versoillen nykytanssin kautta uudenlaiseen musiikkiteatteriin. Katja Lundénin ja Janne Marja-ahon koreografiat yhdistyvät kokonaisvaltaiseksi teokseksi, jossa ääni ja liike ovat yhtä. Lavalla 5-henkisen tanssiryhmän kanssa musisoivat Anna-Mari Kähärä ja Sara Puljula. https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000006637723.html
Katja Lundén Companyn vuonna 2017 valmistunut Flamencosauna on monitaideteos, joka on teatteriohjaajana ansioituneen Kari Heiskasen ohjaus ja sen musiikista vastaa pääosin haitarin uudistajana tunnettu Kimmo Pohjonen. Tanssikoreografiat ovat Katja Lundénin käsialaa. Lundén on yksi teoksen viidestä tanssijasta. Teos yhdistelee nykytanssia, flamencoa ja teatteria tavalla, joka tekee kokonaisuudesta jotain muuta kuin mitä flamencon saralla on totuttu kokemaan. Lundén itse on kertonut teoksen olevan kannanotto naiseudelle ja suvaitsevaisuudelle. [1] (Arkistoitu – Internet Archive) https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005661258.html
Lundénin vuosituhannen vaihteessa alkanut ura tanssikoreografina koostuu useista perinteistä flamencoa rikkovista teoksista.
Vuonna 2003 Lundén teki teoksen Edvard Munch -Elämän tanssi, jossa Lundén yhdistää Munchin kuvataiteen flamencotanssiin. Hänen myöhempiä töitään ovat mm. Helsingin flamencofestivaalin tilausteos La Máscara sekä Kari Heiskasen ohjaus Kromosomi 47 flamenco, joka kertoo kehitysvammaisen miehen tarinan.
Flamenco x3 -trilogia syntyi yhteistyössä espanjalaisten huippukoreografien Rafaela Carrascon ja Manuel Liñanin kanssa. Se on tilaustyö Aho&Lundén Companylle, jonka Lundén perusti yhdessä flamencotanssija Emilia Ahon kanssa. Musiikin trilogiaan ovat säveltäneet espanjalaiset eturivin flamencomuusikot Pablo Suarez, Juan Manuel Suarez ”Cano”ja Sergio Martinez. Tätä yhteistyötä espanjalaisten taiteilijoiden kanssa pidetään lehdistössä suurena kunnianosoituksena suomalaiselle flamenco-osaamiselle. [2]
Lundén on työskennellyt lukuisissa muissa flamencoteoksissa, kuten Compañía Kaari Martin flamencotanssiryhmän teoksissa Peppi Pitkätossu [3] ja Kerro minulle sade. Lundén on työskennellyt useiden Suomen eturivin muusikoiden ja näyttelijöiden kanssa flamencokonserttien lisäksi mm. musikaaleissa ja ravintolateatterin saralla.
Lundén on koulutukseltaan filosofian maisteri ja hän on tutkinut flamencon filosofiaa mm. pro gradu -työssään. Hän on luonut kansainvälistä uraa esiintyen eri ammattilaiskokoonpanoissa mm. Espanjassa, Monacossa, Norjassa, Ruotsissa, Tanskassa, Koreassa, Virossa ja Afrikassa. Lundén on asunut Sevillassa ja työskennellyt paljon mm. Madridissa. Vuonna 2010 Lundén työskenteli stipendiaattina suomalais–afrikkalaisessa kulttuuriresidenssissä, Villa Karossa, Beninissä. Siellä hän valmisteli teostaan, Norsun elämää - La vida de una elefante, jonka musiikki syntyi osittain yhteistyössä Radion sinfoniaorkesterin viulisti Maria Puusaaren ja beniniläisen tanssija-muusikko Noel Saizonoun kanssa. Teos on osa kolmen tanssiteoksen iltaa, jonka Lundén on tehnyt yhdessä tanssija Reija Wäreen kanssa. Teos sai kantaesityksensä huhtikuussa 2012. Lokakuussa 2013 sai kantaesityksensä Katja Lundén Companyn teos Machina Flamenco, joka tuli tunnetuksi myös Pakko tanssia -ohjelman finaalista keväällä 2013. Talvella 2013/2014 Lundén työsti tanssija Emilia Ahon kanssa uutta teosta, jonka koreografiksi on kutsuttu Concha Jareño, yksi Espanjan nykykoreografien kärkinimistä. Teos on jatkoa Flamenco x 3 -trilogialle.
Teoksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- La Chispa, Erika Alajärven ja Katja Lindroosin kanssa (1997)
- Bernarda Alban talo, Kaari Martinin kanssa (2001)
- Edvard Munch -Elämän tanssi (2003)
- La Máscara (2005)
- Itken pois ihanat silmät, Emilia Ahon kanssa (2007)
- Kromosomi 47 flamenco, Anja Loikalan ja Kari Heiskasen kanssa (2007)
- Shadowplay (2010), musiikin sävellys Joonas Widenius
- Norsun elämää - La vida de una elefante (2012)
- Com2Pas, Reija Wäreen kanssa (2012)
- Machina Flamenco (2013)
- Flamencosauna, Kari Heiskasen ja Kimmo Pohjosen kanssa (2017)
- Universo, Anna-Mari Kähärän, Janne Marja-ahon, Sara Puljulan ja Aina Bergrothin kanssa (2019)
- Muiston jälki, Susanna Haaviston, Janne Marja-ahon ja Joonas Wideniuksen kanssa (2020)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Helsingin kaupunki palkitsi Helsinki-päivänä ansioituneita kaupunkilaisia 12.6.2022. Helsingin kaupunki. Viitattu 8.7.2022.
- ↑ Tossavainen, Jussi: Flamencotrilogia häikäisi tunnelmillaan Helsingin Sanomat. Viitattu 13.2.2011.
- ↑ Valtonen, Anni: Peppi on flamenca, hurja ja herkkä Helsingin Sanomat. Viitattu 25.8.2009.