Katie Eriksson

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Katie Eriksson
Henkilötiedot
Syntynyt18. marraskuuta 1943
Pietarsaari
Kuollut30. elokuuta 2019 (75 vuotta)
Helsinki
Kansalaisuus Suomi
Ammatti professori
Koulutus ja ura
Tutkinnot Helsingfors svenska sjukvårdsinstitut
Helsingin yliopisto
Instituutti Åbo Akademi
Helsingin yliopisto
Helsingfors svenska sjukvårdsinstitut
Tutkimusalue hoitotiede
Aiheesta muualla
Kotisivu

Maud Kerstin Katie Marianne Eriksson (o.s. Sundström; 18. marraskuuta 1943 Pietarsaari – 30. elokuuta 2019 Helsinki[1]) oli suomalainen sairaanhoidon opettaja ja Åbo Akademin hoitotieteen professori.[2][3][4] Hän oli Pohjoismaiden ensimmäisiä hoitotieteen opettajia, ja hänen vaikutuksensa hoitotieteen käsitteisiin, teoriaan ja ajattelutapaan on ollut kansainvälisestikin tunnustettua.[5][6][7][8]

Eriksson kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1969 (Brändö svenska samskola). Hän valmistui sairaanhoitajaksi 1965, terveydenhoitajaksi 1967 ja edelleen sairaanhoidon opettajaksi 1970. Hän jatkoi opintojaan Helsingin yliopistossa filosofian maisteriksi 1974, lisensiaatiksi 1976, ja tohtoriksi 1982.[3] Hänen ruotsinkielinen hoitotieteen väitöskirjansa (1981) käsitteli hoitoprosessin merkitystä sairaanhoitajakoulutuksessa: Vårdprocessen: En utgångspunkt för läroplanstänkande inom vårdutbildingen.[9] Eriksson oli vuodesta 1984 lähtien Kuopion yliopiston (nyk. Itä-Suomen yliopiston) hoitotieteen dosentti ja vuodesta 2001 Helsingin yliopiston dosentti.[3]

Eriksson työskenteli Helsingin ruotsinkielisessä sairaanhoito-oppilaitoksessa (Helsingfors svenska sjukvårdsinstitut) sairaanhoitajien opettajana 1969–1972 sekä sairaanhoidon opettajakoulutuksen opettajana ja rehtorina vuosina 1972–1992. Hän oli Åbo Akademin virkaa tekevä hoitotieteen professori vuosina 1987–1992 ja professori vuosina 1992–1993 sekä Helsingin yliopiston hoito-opin professori vuosina 1993–1998 ja sivutoimenaan HYKSin johtava ylihoitaja (1996–). Vuodesta 1999 hän oli Åbo Akademin hoitotieteen professori,[3] sittemmin emeritaprofessori.[4] Hänen opetustyönsä sekä julkaisutoimintansa jatkui aktiivisena eläkeiän jälkeenkin.

Vuoteen 2006 mennessä Katie Eriksson oli julkaissut noin 100 tieteellistä artikkelia kansallisissa ja kansainvälisissä julkaisuissa. Julkaisut käsittelevät muun muassa hoitotiedettä, didaktiikkaa, terveyttä, kärsimyksen etiikkaa ja tieteen teoriaa. Lisäksi noin 150 muuta julkaisua oppikirjojen ohella. Hänen oppikirjojaan ovat:[3][2]

  • Vårdprocessen: En utgångspunkt för läroplanstänkande inom vårdutbildningen (väitöskirja, 1981)
  • Hälsans idé (1984), myös saksaksi
  • Vårdandets idé (1987), myös suomeksi, tanskaksi
  • Den lidande människan (1994), myös tanskaksi, norjaksi, englanniksi), Yhdysvalloissa The Suffering Human Being
  • ”Theory of Caritative Caring”, Handbook of teories: Theorists and Their Work (2006).

Kaija Toivanen tutki omassa vuonna 2009 julkaistussa väitöskirjassaan Katie Erikssonin kärsimystä koskevaa ajattelua ja tuotantoa.[10] Englanninkielisessä teoksessa Nursing theorists and their work (vuoden 2014 painos) Eriksson luokitellaan (englanninkielisen käsitteen caritative caring määrittelijänä) hoitotieteen filosofian edustajaksi.[11] Tämä latinan caritas-sanasta johdettu lempeän hoitomallin käsite sisältää rakkautta ja huolenpitoa sekä kunnioitusta ihmisen pyhyyttä ja arvokkuutta kohtaan. Potilaan kärsimys, joka johtuu lempeän hoidon puutteesta, loukkaa hänen ihmisarvoaan.[7]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Kuolinilmoitus. Hufvudstadsbladet 22.9.2019, s. 42.
  2. ↑ a b Eriksson, Katie hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
  3. ↑ a b c d e Ellonen, Leena (toim.): Suomen professorit 1640–2007, s. 108–109. Helsinki: Professoriliitto, 2008. ISBN 978-952-99281-1-8
  4. ↑ a b Katie Eriksson (RN, PhD). Professor emerita (Suojattu artikkeli.) Åbo Akademi. Viitattu 28.6.2017. (ruotsiksi)[vanhentunut linkki]
  5. ↑ Eriksson, Katie: The Theory of Caritative Caring: A Vision. Nursing Science Quarterly, 2007, 20. vsk, nro 3. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 29.6.2017. (englanniksi)
  6. ↑ Pilkington, F. Beryl: Envisioning Nursing in 2050 Through the Eyes of Nurse Theorists: Katie Eriksson and Margaret Newman. Nursing Science Quarterly, 2007, 20. vsk, nro 3. Tiivistelmä.. Viitattu 29.6.2017. (englanniksi)
  7. ↑ a b Eriksson, Katie Medical Dictionary. Viitattu 29.6.2017. (englanniksi)
  8. ↑ Nursing Theorists (Katie Eriksson mainitaan tunnettujen hoitoteoreetikkojen joukkoon kuuluvaksi.) Nursing Theory. Viitattu 29.6.2017. (englanniksi)
  9. ↑ Eriksson, Katie: Vårdprocessen: En utgångspunkt för läroplanstänkande inom vårdutbildingen. Utvecklandet av en vårdprocessmodell samt ett läroplanstänkande utgående från vårdprocessen. (Diss) Helsingin yliopisto, 1981. ISBN 951-45-2499-3 (ruotsiksi)
  10. ↑ Toivanen, Kaija: Käsite- ja argumentaatioanalyysi Katie Erikssonin kärsimystä koskevasta ajattelusta. (Diss) Kuopion yliopisto, 2009. ISBN 978-951-27-1223-6
  11. ↑ Alligood, Martha Raile (toim.): ”Katie Eriksson: The Theory of Caritative Caring”, Nursing theorists and their work. (8th ed) St. Louis: Elsvier, 2014. Teoksen verkkoversio (viitattu 29.6.2017). (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Katie_Eriksson&oldid=22673901”