Katherine Freese
Katherine Freese | |
---|---|
Freese vuonna 2005. |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 8. helmikuuta 1957 Freiburg, Saksa |
Koulutus ja ura | |
Tutkinnot |
Princetonin yliopisto Columbian yliopisto Chicagon yliopisto |
Väitöstyön ohjaaja | David Schramm |
Instituutti |
Massachusetts Institute of Technology Michiganin yliopisto Nordita |
Tutkimusalue | astrofysiikka, kosmologia |
Aiheesta muualla | |
www-personal.umich.edu/~ktfreese/index.html | |
Katherine Freese (s. 8. helmikuuta 1957 Freiburg, Saksa[1]) on yhdysvaltalainen astrofyysikko ja professori, joka on tutkinut sekä pimeää ainetta että energiaa ja maailmankaikkeutta heti alkuräjähdyksen jälkeen. Freesen tutkimukset ovat muun muassa todistaneet, että niin sanottu pimeän aineen MACHO-teoria ei ollut mahdollinen.
Akateeminen ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Freese opiskeli fysiikkaa Princetonin ja Columbian yliopistoissa. Hän suoritti Princetonissa alemman korkeakoulututkinnon, ja maisteriksi hän valmistui 1981 Columbiasta. Freesesta tuli 1984 fysiikan tohtori Chicagon yliopistosta.[2]
Freese aloitti postdoc-tutkimuksen Harvard–Smithsonian Center for Astrophysicsissä, ja sitten hän sai stipendin teoreettisen fysiikan Kavli-instituuttiin sekä Berkeleyn Kalifornian yliopistoon. Freese toimi 1987–1981 apulaisprofessorina MIT:ssa.[2]
Freese siirtyi MIT:sta Michiganin yliopistoon, missä hän on toiminut professorina. Hän oli myös vuosina 2014–2016 Tukholmassa toimivan teoreettisen fysiikan Nordita-tutkimuslaitoksen johtajana.[3]
Tutkimustyö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Freese on tehnyt tutkimusta laaja-alaisesti teoreettisen kosmologian ja hiukkasastrofysiikan parissa. Hän on pyrkinyt tunnistamaan maailmankaikkeudesta sekä pimeää ainetta että energiaa. Lisäksi hän on yrittänyt rakentaa mallia maailmankaikkeudelle heti alkuräjähdyksen jälkeen.[4]
Freese oli ensimmäisiä, jotka ehdotti erilaisia tapoja tunnistaa pimeää ainetta.[1] Hän tutkimustensa ansiosta ns. MACHO-kappaleet voitiin hylätä pimeän aineen rakennuspalikoina. Freese on tutkinut MACHOja ja niiden vastineita WIMPejä, ja hän havaitsi, että massiivisia MACHO-kappaleita, kuten valkoisia ja ruskeita kääpiöitä, ei ollut maailmankaikkeudessa tarpeeksi selittämään pineää ainetta.[5] Freesen tutkimukset ovat johtaneet tutkijat etsimään epäsuorasti pimeää ainetta ja esimerkiksi IceCube-neutriino-observatorion perustamiseen.[6][1]
Freese on ehdottanut, että varhaisessa maailmankaikkeudessa oli pimeitä tähtiä, jotka kävivät pimeällä aineella. Hän on ehdottanut myös luonnollisen inflaation mallia selittämään kosmista inflaatiota.[6] Freese ja Martin Wolfgang julkaisivat 2023 teorian, jonka mukaan pimeä aine syntyi vasta tavallisen aineen muodostumisen jälkeen. He ovat kutsuneet tätä tapausta pimeäksi alkuräjähdykseksi.[7]
Freese on julkaissut yli 300 artikkelia eri fysiikan ja tähtitieteen lehdissä sekä kirjoittanut Princeton University Pressin julkaiseman tietokirjan Kosminen cocktail.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Katherine Freese Physics Today. 8.2.2016. American Institute of Physics. Viitattu 22.11.2023. (englanniksi)
- ↑ a b 2019 Julius Edgar Lilienfeld Prize Recipient American Physical Society. Viitattu 22.11.2023. (englanniksi)
- ↑ a b Katherine Freese Brown University. Arkistoitu 22.11.2023. Viitattu 22.11.2023. (englanniksi)
- ↑ Katherine Freese Regents of the University of Michigan. Viitattu 22.11.2023. (englanniksi)
- ↑ Katherine Freese, Theoretical Astrophysicist Medium. 9.7.2022. Viitattu 22.11.2023. (englanniksi)
- ↑ a b Katherine Freese, Theoretical Astrophysicist National Academy of Sciences. Viitattu 22.11.2023. (englanniksi)
- ↑ Sakari Nummila: Universumin syntyessä saattoi tapahtua kaksi alkuräjähdystä 7.3.2023. National Academy of Sciences. Viitattu 22.11.2023. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Katherine Freese Wikimedia Commonsissa
- Kotisivut (englanniksi)