Katariina Stenbock
| Katariina Stenbock | |
|---|---|
_c_1565.jpg) Ruotsin leskikuningatar Katariina Stenbock | |
| Ruotsin kuningatar | |
| Valtakausi | 1552–1560 |
| Edeltäjä | Margareeta Leijonhufvud |
| Seuraaja | Kaarina Maununtytär |
| Syntynyt |
22. heinäkuuta 1535 Torpa Stenhus, nykyinen Tranemon kunta |
| Kuollut |
13. joulukuuta 1621 (86 vuotta) Strömsholmin linna |
| Hautapaikka | Uppsalan tuomiokirkko |
| Puoliso | Kustaa Vaasa ( 1552; 1560) |
| Lapset | Ei lapsia |
| Isä | Gustaf Olofinpoika Stenbock |
| Äiti | Brita Eerikintytär Leijonhufvud |
Katariina Stenbock (22. heinäkuuta 1535 Torpa stenhus, nykyinen Tranemon kunta – 13. joulukuuta 1621) oli Ruotsin kuningatar 1552–1560. Hän oli viimeinen Kustaa Vaasan kolmesta puolisosta. Katariinan edeltäjä oli hänen tätinsä Margareeta Leijonhufvud. Hän eli leskikuningattarena yli kuusi vuosikymmentä ja oli äitipuoli kahdeksalle serkulleen.
Elämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Katariina Stenbockin vanhemmat olivat valtaneuvos Gustaf Olofinpoika Stenbock (1504–1571) ja Brita Eerikintytär Leijonhufvud (1514–1572). Katariina oli vanhempiensa viidestätoista lapsesta toiseksi vanhin[1]. Yksi hänen sisaristaan oli Klaus Flemingin puoliso Ebba Stenbock.
Kuningattarena
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähes tarkalleen vuosi Margareeta Leijonhufvudin kuoleman jälkeen Kustaa Vaasa avioitui uudelleen. Margareetan vanhin sisar Birgitta Leijonhufvud oli saanut tehtäväkseen hankkia Kustaan lapsille soveliaan äitipuolen. Kirkon tapa tulkita sukulaisuutta avioliittojen kautta vaikeutti naimahanketta.[2] Kustaa Vaasa puolestaan vetosi siihen, että vain juutalaisten tuli noudattaa Vanhan testamentin oppeja. Seitsentoistavuotias Katariina Stenbock ja 56-vuotias Kustaa Vaasa vihittiin avioliittoon 22. elokuuta 1552 Vadstenan luostarikirkossa. Kustaa Vaasan naimatarjouksen tähden Katariina oli joutunut hylkäämään Tre Rosor -sukuisen sulhasensa Gustafin, jolle hänet oli luvattu jo lapsena.[3]
Avioliitto vankisti Kustaa Vaasan suhteita Ruotsin korkeimpaan aateliin. Katariinan on mainittu olleen ”aviomiehen uskottu elämäntoveri”. Kustaalle hän oli ”vårt käre husfru” (meidän rakas rouvamme), puhuteltaessa kuningas kutsui kuningatartaan termillä ”hiertens käre Karinn” (sydänkäpy-Karin). Katariina lienee ollut raskaana vuosina 1554 ja 1556, mutta jäi lopulta lapsettomaksi.[2] Hänen tärkeimpiin tehtäviinsä Ruotsin kuningattarena katsottiin Katariinan aatelisten sukulaisten ja kruunun hyvien välien ylläpitäminen ja sen varmistaminen, että kuningas osoitti myös myötämielisyyttä alamaisiaan kohtaan.[4]
Ruotsin itäisissä maakunnissa eli nykyisen Suomen alueella Katariina oleskeli kauemmin kuin kukaan kruunattu kuningatar, elokuusta 1555 heinäkuuhun 1556. Noin puolet tästä ajasta hän emännöi Turun linnaa.[2] Osan ajasta hän vietti Kastelholmassa, missä hän sai toukokuussa 1556 luultavasti keskenmenon.[4]
Vaikka Katariina jäikin itse lapsettomaksi, hän oli Kustaa Vaasan lapsille tukena. Hän auttoi kuningasta ja hänen vanhinta tytärtään Katariina Vaasaa hänen häävalmistelujensa ja häiden jälkeen tapahtuneen Vadstenan skandaalin hoitamisessa. Kustaa Vaasan vanhin poika Eerik puolestaan yritti toukokuussa 1560 saada isältään hyväksyntää matkustaa Englantiin avioliittoneuvotteluita varten: kuninkaan suostutteluun Eerik pyysi myös Katariina Stenbockilta apua.[4]
Leskikuningattarena
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kustaa Vaasa kuoli 29. syyskuuta 1560.[5] Kustaan kuoleman jälkeen Katariina asettui Strömsholmin linnaan ja hänellä oli eläkelääninään myös Ahvenanmaa. 1570-luvun alussa hän oli aikeissa naida Saksi-Lauenburgin herttua Franzin, mutta tytärpuoli Sofian avioituminen Franzin veljen Magnuksen kanssa kaatoi hankkeen.[6] Vuonna 1574 Katariina auttoi veljenpoikaansa Erik Gustafinpoika Stenbockia avioitumaan Magdalena (Malin) Sturen kanssa, jonka äiti Märta Erikintytär Leijonhufvud (Kung Märta) yritti estää liiton.
Leskikuningatar Katariina pysytteli parhaansa mukaan syrjässä Kustaa Vaasan poikien valtataisteluista. Parhaat välit hänellä oli Eerikin ja Juhanan kanssa. Eerik oli äitipuoltaan puolitoista vuotta vanhempi. Hän oli Kustaan ja tämän ensimmäisen puolison Katariina Saksi-Lauenburgilaisen poika. Katariina eli pidempään kuin yksikään Kustaa Vaasan lapsista Cecilia Vaasaa lukuun ottamatta. Hän kuoli 86-vuotiaana Strömsholmin linnassa ja hänet haudattiin Uppsalan tuomiokirkkoon.
Katariina samoin kuin Kustaa Vaasan aiemmat puolisot Katariina Saksi-Lauenburgilainen ja Margareeta Leijonhufvud otettiin Helsingin paikannimistöön vuonna 2003.[7]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Lindqvist, Herman: Villit Vaasat. WSOY, 2016. ISBN 978-951-0-42708-8.
- Mäkelä-Alitalo, Anneli: ”Katariina Stenbock (1535–1621)”, Suomen kansallisbiografia, osa 5, s. 58–59. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2005. ISBN 951-746-446-0 Teoksen verkkoversio.
- Tegenborg Falkdalen, Karin: Vasadrottningen. Historiska Media, 2015. ISBN 978-91-7545-449-8. (ruotsiksi)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Lindqvist 2016, s. 153–157.
- ↑ a b c Mäkelä-Alitalo 2005, s. 58.
- ↑ Stålberg, Wilhelmina & Berg, P.G.: Anteckningar om SVENSKA QVINNOR. Tukholma: P. G. Berg, 1864. Teoksen verkkoversio. (ruotsiksi)
- ↑ a b c Tegenborg Falkdalen 2015, s. 61–74.
- ↑ Lindqvist 2016, s. 184.
- ↑ Mäkelä-Alitalo 2005, s. 59.
- ↑ kenen kadulla asut: Katariina Saksilainen oli Kustaa Vaasan ensimmäinen vaimo Helsingin Sanomat. 5.10.2008. Viitattu 10.3.2017.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Anneli Mäkelä-Alitalo: Katariina Stenbock (1535–1621) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 23.6.2000. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- kenen kadulla asut? osa 159: Kuningatar Katariina Stenbock vietti aikaansa myös Suomessa Helsingin Sanomat. 19.10.2008.
| ||||||||||||||||||||||
