Kasvirasva
 |
Tämä artikkeli tai sen osa sisältää päällekkäistä tietoa artikkelin Kasviöljy kanssa. Yhdistämisestä saatetaan keskustella artikkelin keskustelusivulla. Tarkennus: ks. artikkelin Duodecim lähteet |
Kasvirasva on öljykasveista, kuten oliiveista, kaakaopavuista, kookospähkinöistä tai rasvaisista siemenistä puristettua tai teollisesti uutettua rasvaa[1].
Suurin osa kasvirasvoista on kasviöljyjä eli ne ovat nestemäisiä huoneenlämmössä tai ainakin yli 24:n Celsius-asteen lämpötilassa[2] Tällaisia ovat esimerkiksi palmu-, soija-, rypsi-, auringonkukka- ja kookosöljy.
Muita luontaisia kasvirasvoja kutsutaan voiksi. Tällaisia ovat kaakaovoi ja karitevoi, jotka muuttuvat nestemäisiksi vasta noin 35 asteessa[3][4].
Kasvirasvoja käytetään muun muassa elintarvikkeiden ja polttoaineiden valmistukseen.
Kasvirasvan kovettaminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Osittain kovetetut kasvirasvat ovat olleet terveydelle haitallisten teollisten transrasvojen suurin lähde. Kasvirasvoja kovetetaan osittain, jotta ne olisivat huoneenlämmössä kiinteitä tai puolikiinteitä. Ne sopivat tällöin levitteeksi sekä myös monipuolisemmin elintarvikkeiden valmistukseen. Osittain kovetettujen kasvirasvojen käyttö yleistyi räjähdysmäisesti 1950-198-luvuilla suureksi osaksi sen vuoksi, että viranomaiset alkoivat suositella tyydyttynyttä rasvaa sisältävien rasvojen kuten voin ja silavan korvaamista terveelliseksi väitetyillä rasvoilla.[5]
Yhdysvaltojen ruoka- ja lääkevirasto poisti osittain kovetetut kasvirasvat yleisesti turvallisina pidettyjen ruoka-aineiden luettelosta vuonna 2015.[6]
Jos elintarvikkeen sisältämä kasvirasva on kovetettua, siitä pitää mainita erikseen elintarvikeselosteessa[7].
Saanti
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kasvirasvojen saanti on lisääntynyt Yhdysvalloissa 1970-luvun lopulta alkaen johtuen pikaruokaloiden yleistymisestä. Ruoka valmistetaan niissä usein kasviöljyssä uppopaistamalla.[8]
Ravintosisältö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kasvirasvat koostuvat eri suhteissa rasvahapoista, jotka ovat joko kertatyydyttämättömiä, jolloin niillä on yksi kemiallinen kaksoissidos, monityydyttämättömiä, jolloin niillä on useita kaksoissidoksia tai tyydyttyneitä eli yksinkertaisista sidoksista koostuvia. Rypsiöljy sisältää vain 6 prosenttia tyydyttyneitä rasvahappoja, kun taas kookosöljyssä niiden osuus on kokonaiset 90 prosenttia.[9]
Terveysvaikutukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rasvaisilla siemenillä on luontainen taipumus kerätä siemeniinsä maaperän raskasmetalleja, kuten nikkeliä ja kadmiumia. Niitä ei pidä nauttia tämän vuoksi yli 15:tä grammaa kerralla eikä samoja siemeniä kannata syödä myöskään montaa kertaa viikossa. Nikkeliallergikkojen on lisäksi syytä keskustella lääkärin kanssa rasvaisten siementen käytöstä.[10]
Kasvirasvan terveellisyys paistokäytössä riippuu sen savuamispisteestä ja hapettumisherkkyydestä. Esimerkiksi kasviöljyjen usein sisältämät monityydyttymättömät rasvahapot muodostavat kuumennettaessa helposti terveydelle haitallisia hajoamistuotteita kuten syöpäriskiä lisääviä peroksideja ja aldehydejä. Esimerkiksi auringonkukkaöljy soveltuu huonosti uppopaistamiseen, koska se sisältää paljon monityydyttymättömiä rasvahappoja. Sen sijaan runsaasti kertatyydyttymättömiä rasvahappoja sisältävä oliiviöljy sekä tyydyttyneitä rasvahappoja sisältävä kookosöljy soveltuvat hyvin paistamiseen, koska niillä on hyvä kuumuudenkesto.[11]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Definition of VEGETABLE FAT www.merriam-webster.com. Viitattu 8.9.2023. (englanniksi)
- ↑ Cooking For Engineers – Kitchen Notes: Smoke Points of Various Fats
- ↑ Kaakaovoi. https://amppu.fi/tuote/kaakaovoi/
- ↑ Sheavoi (Karitevoi) Relumee. Viitattu 8.9.2023.
- ↑ NHSNEWS - NURSES' HEALTH STUDY NEWSLETTER | VOLUME 19, 2012. Trans Fats: From Scientific Discovery To Public Policy. https://nurseshealthstudy.org/sites/default/files/pdfs/2012newsletter.pdf
- ↑ How the Nurses’ Health Study Helped Americans Take the Trans Fat Out. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4981820/
- ↑ Liite I: Ainesosien ryhmänimet Finlex. Viitattu 16.10.2013.
- ↑ National Research Council (US) Subcommittee on the Tenth Edition of the Recommended Dietary Allowances: Lipids. National Academies Press (US), 1989. Teoksen verkkoversio (viitattu 26.5.2024). en
- ↑ Kasviöljy Terveyskirjasto / Duodecim. Arkistoitu 17.10.2013. Viitattu 16.10.2013.
- ↑ Elintarvikkeiden turvalliseen käyttöön liittyviä yleisiä ohjeita Ruokavirasto. Päivitetty tammikuussa 2019. Sivu 10. https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/henkiloasiakkaat/tietoa-elintarvikkeista/turvallisen-kayton-ohjeet/ruokavirasto_turvallisenkaytonohjeet.pdf (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Is Olive Oil a Good Cooking Oil? A Critical Look Healthline. 23.11.2018. Viitattu 4.10.2021. (englanniksi)