Kaskisten sellutehdas

Kaskisten sellutehdas vuonna 1981.

Kaskisten sellutehdas oli Metsäliitto-konserniin kuuluvan Metsä-Botnian sellutehdas Kaskisissa. Tehdas oli yrityksen ensimmäinen, vanhin ja pienin sellutehdas. Sellutehdas aloitti toimintansa vuonna 1977, ja se suljettiin 13. maaliskuuta 2009. Tehtaan koneet purki oululainen Betamet, ja ne toimitettiin Ballapur Industriesille Intiaan. Kaskisten tehdasalueelle jäi toimintaan M-realin BCTMP-massatehdas.

Tehtaan tuotantokapasiteetti oli 450 000 tonnia ECF- ja TCF-valkaistua lehtipuu- ja havupuusellua yhdellä linjalla vuodessa. Tehdasta oli uusittu vuosien aikana mittavasti, ja samalla sen tuotantokapasiteettia oli onnistuttu nostamaan alkuperäisestä 250 000 tonnista vuodessa. Tehdas käytti vuodessa puuta noin kaksi miljoonaa kiintokuutiometriä. Sulkemishetkellä tehdas työllisti 205 henkilöä. Tehtaan työntekijät kuuluivat Paperiliiton Kaskisten osastoon. Viimeinen tehtaanjohtaja oli Pertti Hietaniemi.

Historia

Metsä-Botnia perustettiin vuonna 1973 rakentamaan sellutehdas Kaskisiin. Yhtiön perustajat olivat rahoitusyhtiö Metsäpohjanmaa, Nokia ja G. A. Serlachius Osakeyhtiö. Samalla tehdasalueella toimii edelleen Metsäliitto-konserniin kuuluvan M-realin Kaskisten BCTMP-tehdas, joka käynnistyi vuonna 2005. Metsä-Botnian ensimmäisenä toimitusjohtaja oli Juhani Ahava.

Tehdas rakennettiin greenfield-hankkeena koskemattomaan maaperään seudulle, josta puuttui kaikki infrastruktuuri. Tehdas valmistui 1977 vaikeassa markkinatilanteessa.^lähde?

Vuonna 1991 tehtaalla aloitettiin täysin kloorittoman sellun valmistus. Vuonna 2005 muodostettiin tehdasintegraatti M-realin BCTMP-tehtaan käynnistyttyä.

Tuotannon rajoitukset ja lopettaminen

5. marraskuuta 2008 Metsä-Botnia ilmoitti harkitsevansa Kaskisten sellutehtaan tuotannon rajoittamista toistaiseksi tai vaihtoehtoisesti tehtaan pysäyttämistä kokonaan vuoden 2009 aikana. Syyksi tehtaan lopettamiselle on arvioitu vaikeaa tilannetta puunhankinnassa. Tehtaalle oli tuotu Uruguaysta eukalyptusta hakkeena ja pitkänä puuna, mutta kalliiden rahtikustannusten vuoksi se osoittautui kannattamattomaksi.

14. tammikuuta 2009 Metsä-Botnia ilmoitti lopettavansa sellutehtaan toiminnan vuoden 2009 maaliskuun loppuun mennessä. Tehdas tuotti viimeiset sellupaalit perjantaiaamuna 13.3.2009 noin klo 5.30. Sulkemisen merkittävimmät syyt olivat sellun kysynnän väheneminen ja teknisesti elinkaarensa lopussa oleva tuotantolaitos.

Tehtaalla käytiin yt-neuvottelut. Kun tehdas lakkautettiin, Kaskisten työttömyysprosentti nousi arvioiden mukaan jopa 25–30:een. Kaupungissa oli tehtaan sulkemishetkellä 740 työikäistä henkilöä, joista 220 sai elantonsa sellutehtaasta.

Yhtiö jakoi irtisanomisilmoitukset lakkautusviikon aikana. Tehtaan 205 työntekijästä 56 sai työpaikan Botnian muilta tehtailta tai M-realin Kaskisten BCTMP-tehtaalta. 51 henkilöä jatkoi tehtaalla noin puolen vuoden ajan purku ja jälkihoitotehtävissä. Vuoden 2009 lopulla Metsä-Botnialta jäi ilman työtä noin 150 henkilöä.^lähde?

Tehtaan lakkautuksella oli myös vaikutusta Länsi-Suomen puukauppaan. Tehtaanjohtaja Pertti Hietaniemen mukaan syynä on lehtikuitupuun saaminen loppuvuodesta 2009.^selvennä

Kansanliike

Kansalaisliike nimeltä Kaskisten massaliike muodostui vastustamaan tehtaan lakkauttamista. Massaliikettä johti työryhmä, jossa oli jäsenenä muun muassa Jukka Heikkilä. Ajatuksen liikkeen perustamisesta sai työsuojeluvaltuutettu Jussi Sillanpää.

Liikkeen toimintaan osallistui kutsusta myös entinen kilpahiihtäjä ja kansanedustaja Juha Mieto.

Liike järjesti 30. marraskuuta 2008 Kaskisten urheiluhallissa avoimen tilaisuuden, johon yleisön lisäksi osallistuivat Toimihenkilöunionin puheenjohtaja Markku Palokangas, Länsi-Suomen Metsänomistajien Liiton puheenjohtaja Marko Mäki-Hakola.

Kaskisten sellutehtaan toiminnan jatkamista vaatineen verkkovetoomuksen oli 15. marraskuuta mennessä allekirjoittanut 2 500 henkilöä. Tempauksista huolimatta liike ei saavuttanut tavoitettaan, ja sellutehdas suljettiin suunnitelmien mukaan.

Katso myös

• Suomen paperiteollisuus

Lähteet

• Kauppalehden uutinen tuotannon rajoituksista
• http://www.umacon.fi/

Kirjallisuutta

• Lawast, Gustav & Pänkälä, Martti: Tahto toi tehtaan. Oy Metsä-Botnia Ab:n taustoja ja tapahtumia Etelä-Pohjanmaalla. Metsä-Botnia 1998. ISBN 952-91-0422-7.

Aiheesta muualla

• https://www.porssitieto.fi/osake/lisaa/metsapohjm.shtml