Karvasara
| Karvasara | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheophyta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Yksisirkkaiset Liliopsida |
| Lahko: | Poales |
| Heimo: | Sarakasvit Cyperaceae |
| Suku: | Sarat Carex |
| Alasuku: | Carex |
| Laji: | hirta |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Carex hirta |
|
| Katso myös | |
Karvasara (Carex hirta) on monivuotinen erilaistähkäinen saralaji.
Ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Karvasara kasvaa 15–50 senttimetriä korkeaksi. Varret ovat tanakoita, sileitä, kaljuja, kiiltäviä. Tyvitupet ovat tummanpunaruskeita. Juurakko on suikertava, pitkä ja vankka. Lehdet ovat 2–5 millimetriä leveitä, litteitä, kirkkaan- tai harmaanvihreitä, harvaan pitkäkarvaisia, kuten tupetkin. Alimman tähkän tukilehti on tavallisesti kukintoa lyhyempi tai kukinnon pituinen, pitkätuppinen. Hedetähkiä on kaksi tai kolme; tähkäsuomut ovat tavallisesti valkokarvaisia. Emitähkiä on kaksi tai neljä, ja ne ovat 10–45 mm pitkiä, pitkävälisiä sekä pystyjä, alin selväperäinen. Emikukintojen tähkäsuomut ovat 6–8 mm pitkiä, usein hienokarvaisia, pullakkoa lyhyempiä, vaaleita, usein pitkään karheaan otaan päättyviä, keskisuoni vihreä. Pullakot ovat 5–7 mm pitkiä, karkeakarvaisia, lopulta harmaanruskeita, selväsuonisia. Suuota on pitkähkö (2 mm) ja suuodan kärki syvälovinen, kärkiliuskat pitkiä, suippoja.[1][2]
Karvasara Suomessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomessa karvasara kasvaa yleisenä muinaistulokkaana Ahvenanmaalla ja harvinaisena Varsinais-Suomessa. Muualla maassa laji on harvinainen uustulokas Tornion ja Kuusamon korkeudelle asti. Se kasvaa niityillä, töyräillä, poluilla, tienvarsilla, ojissa, sorakuopissa, satamien vanhoilla painolastipaikoilla ja sodanaikaisilla varastoalueilla.[1][2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Pinkka – Lajintuntemuksen oppimisympäristö: Karvasara (Carex hirta)
- ↑ a b Hämet-Ahti, Leena, Suominen, Juha, Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti (toim.): Retkeilykasvio, 4. uudistettu painos. Helsinki: Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, 1998. ISBN 951-45-8167-9