Karthaia
| Karthaia | |
|---|---|
| Κάρθαια | |
 Karthaian arkeologista aluetta. |
|
| Sijainti | |
  Karthaia |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Kreikka |
| Paikkakunta | Kéa, Etelä-Egean saaret |
| Historia | |
| Tyyppi | kaupunki |
| Kulttuuri | antiikki |
| Alue | Keos, Kykladit |
| Aiheesta muualla | |
Karthaia (m.kreik. Κάρθαια, lat. Carthaea) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Keoksen eli nykyisen Kéan saarella Kykladeilla Kreikassa.[1][2][3][4] Sen arkeologinen kohde sijaitsee saaren kaakkoisrannikolla.[5][6]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Karthaia kukoisti arkaaiselta kaudelta 500-luvulta eaa. lähtien. Varhaisella klassisella kaudella se oli osa Keoksen tetrapolista eli neljän kaupungin liittoa, johon kuuluivat sen lisäksi myös Iulis, Koressia ja Poieessa. Strabonin aikaan ajanlaskun alun tienoilla Karthaia oli liittänyt itseensä Poieessan ja Iulis Koressian, joten kaupunkeja oli vain kaksi.[2][3][7]
Karthaia tunnettiin antiikin aikana monumentaalisesta arkkitehtuuristaan, linnoitteistaan ja hopearahoistaan.[6] Kaupungin, samoin kuin koko saaren, asukkaat olivat joonialaisia. Persialaissodissa kaupungin asukkaat taistelivat kreikkalaisten puolella ja osallistuivat muun muassa Artemisionin ja Salamiin taisteluihin.[3]
Karthaia hylättiin antiikin ajan lopulla. Se on säilynyt saaren kaupungeista parhaiten, koska sen paikalla ei ole ollut myöhempää asutusta.[7] Kaupungin rauniot olivat näkyvissä läpi vuosisatojen, ja siksi monet matkailijat ja varhaiset antiikintutkijat vierailivat paikalla jo 1600-luvulta lähtien. Esimerkiksi J. P. Tournefort kutsui kuitenkin vielä vuonna 1699 kaupungin raunioita Iuliin raunioiksi.[6]
Tanskalaisten suorittamat arkeologiset kaivaukset alkoivat vuosina 1811–1812 P. O. Broendstedin johdolla, ja samalla selvisi, että kyseessä oli Karthaia. Kaivaukset olivat menetelmiltään varhaiset, ja niiden esinelöydöt hajaantuivat museoihin eri puolille Eurooppaa tai katosivat. Vuosina 1905 ja 1920–1921 kaivauksia suorittivat ranskalaiset P. Graindorin johdolla. Kreikkalaiset arkeologit ovat jatkaneet kaivauksia vuosina 1963–1965 sekä vuodesta 1987.[6][8][9]
Rakennukset ja löydökset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Karthaialla oli akropolis eli yläkaupunki, jolla sijaitsivat merkittävimmät temppelit ja muut julkiset rakennukset, sekä teatteri ja alakaupunki taloineen. Myös muureista on jäljellä jäänteitä. Kaupungin ympäristössä on ollut erillisiä puolustustorneja.[6]
Athenen temppeli
.JPG)
Athenelle omistettu temppeli oli doorilaista tyyliä edustanut peripteraalitemppeli, joka rakennettiin 500-luvun eaa. lopulla tai 400-luvun eaa. alussa. Se koko oli noin 11 x 23 metriä, ja siinä oli 6 x 11 pylvästä. Se sijaitsi kaupungin kaakkoisportin lähellä. Temppeli oli koristeltu muun muassa amatsonomakhiaa esittävillä veistoksilla.[6]
Apollon Pythioksen temppeli
Apollon Pythiokselle omistettu doorilainen temppeli oli rakennettu myös 500-luvun eaa. lopulla tai 400-luvun eaa. alussa. Temppelin koko oli noin 16 x 31 metriä, ja siinä oli julkisivussa kuusi pylvästä (heksastylos in antis). Temppeli sijaitsi keinotekoisella tasanteella kaupungin itälaidalla. Sen länsipuolella oli kallioon kaiverrettu syvennys, jossa oli Apollonin kulttipatsas.[6] Temppelin veistoskoristelu esitti muun muassa Troijan sotaan liittyneitä aiheita.[8]
Muut rakennukset ja rakennelmat
Kaupunginmuurit oli tehty suurista suorakulmaisista tai monikulmaisista kivistä, ja ne on ajoitettu 500-luvun lopulta 300-luvulle eaa. Muurit seurasivat alueen luonnonmuotoja, ja ne oli varustettu suorakulmaisilla ja pyöreillä torneilla. Muureissa on ollut kuusi porttia.[6]
Teatteri sijaitsi akropoliin etelärinteessä. Se oli rakennettu ensimmäisellä vuosisadalla eaa.[6]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”492 Karthaia”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. (An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation) Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1
- ↑ a b Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”Keos, Cyclades, Greece”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b c Smith, William: ”Ceos”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Cohen, Getzel M.: The Hellenistic Settlements in Europe, the Islands, and Asia Minor, s. 138. (Hellenistic Culture and Society 17) University of California Press, 1996. ISBN 0520914082 Teoksen verkkoversio.
- ↑ Karthaia Pleiades. Viitattu 4.9.2017.
- ↑ a b c d e f g h i Archaeological Site of Karthaia Greek Travel Pages. Viitattu 4.9.2017.
- ↑ a b Ancient city of Karthaia Europa Nostra. 5.4.2017. Viitattu 4.9.2017.
- ↑ a b Karthaia Aegean Islands. Arkistoitu 18.10.2017. Viitattu 4.9.2017.
- ↑ Fischer-Hansen, Tobias: Recent Danish Research in Classical Archaeology: Tradition and Renewal, s. 19–20. (Acta Hyperborea, Danish studies in classical archeology, ISSN 0904-2067, nide 3) Museum Tusculanum Press, 1991. ISBN 8772891211 Teoksen verkkoversio.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Karthaia Wikimedia Commonsissa
