Karstala

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Karstala
Коростель, Korostel

Karstala

Koordinaatit: 59°29′8″N, 28°7′43″E

Valtio Venäjä
Federaatiosubjekti Leningradin alue
Piiri Jaaman piiri
Kunta Narvusi
Hallinto
 – Asutustyyppi kylä
Väkiluku (2012) 5











Karstala[1] (ven. Коросте́ль, Korostel, vir. Kärstala[2]) on kylä Leningradin alueen Jaaman piirin Narvusin kunnassa Venäjällä. Se sijaitsee Rosonajoen rannalla[3] 16 kilometriä Suuresta-Narvusista[4] lounaaseen. Kylässä on viisi vakituista asukasta vuonna 2012[5].

Karstalan kylä mainitaan ensimmäisen kerran 1600-luvulla[6]. Lähiseudun muista kylistä poiketen sitä pidettiin venäläisenä, joskin sen asukkaat puhuivat myös suomea, inkeroista ja viroa tai jonkinlaista ”sekakieltä”[7]. Kylän asukkaat olivat valtion talonpoikia,[8][9] jotka kuuluivat Haavikon ortodoksiseen seurakuntaan[10]. Vuonna 1862 kylässä oli 19 taloa ja 142 asukasta[11]. Maailmansotien välisenä aikana Karstala kuului Viron Inkeriin[12].

Kylä koostuu puutarhapalstojen ympäröimistä omakotitaloista, jotka jakautuvat kahteen kylänosaan. Suurin osa taloista toimii kesäasuntoina.[13] Kesäasukkaiden määräksi arvioidaan 60 henkeä[14]. Karstalaan ei ole kunnollista maantieyhteyttä[3].

  1. Venäjän federaation paikannimiä, s. 107. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2006. ISBN 952-5446-18-2 Teoksen verkkoversio (viitattu 27.4.2015).
  2. Maloverjan, Üve (toim.): Soome-ugri sõlmed, s. 83. Fenno-Ugria, 2012.
  3. a b Materialy, s. 59.
  4. Administrativno-territorialnoje delenije Leningradskoi oblasti, s. 94. Sankt-Peterburg: Komitet po vzaimodeistviju s organami mestnogo samoupravlenija Leningradskoi oblasti, 2007. Teoksen verkkoversio (viitattu 27.4.2015). (venäjäksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
  5. Materialy, s. 74.
  6. Demina, V. V.: Toponimika Kingiseppskogo raiona, vypusk 1-j, s. 18. Kingisepp: Kingiseppskaja TsGB, 2010.
  7. Acta Linguistica Petropolitana, tom VIII, tšast 1, s. 161–162, 546. Sankt-Peterburg: Nauka, 2012. ISBN 978-5-02-038302-9
  8. Opisanije Sankt-Peterburgskoi gubernii po ujezdam i stanam, s. 68. Sankt-Peterburg: Gubernskaja tipografija, 1838.
  9. Alfavitnyi spisok seleni po ujezdam i stanam Sankt-Peterburgskoi gubernii, s. 25. Sankt-Peterburg: Tipografija gubernskogo pravlenija, 1856.
  10. Istoriko-statistitšeskije svedenija o S.-Peterburgskoi jeparhii, s. 314. S.-Peterburg: S.-Peterburgski jeparhialnyi istoriko-statistitšeski komitet, 1885.
  11. Sankt-Peterburgskaja gubernija: Spisok naseljonnyh mest po svedenijam 1862 goda, s. 213. Sankt-Peterburg: Tsentralnyi statistitšeski komitet ministerstva vnutrennih del, 1864.
  12. Mustonen, Juuso: Inkerin suomalaiset seurakunnat, s. 65. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1931.
  13. Materialy, s. 60.
  14. Materialy, s. 75.