Karsikko (Joensuu)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Karsikko
Kaupunki Joensuu
Väkiluku 5 132[1] (2022)
Työpaikkoja 802 kpl [2]  (2022)
Postinumero(t) 80260

Karsikko on Joensuun kaupunginosa, joka sijaitsee Pielisjoen rannalla ydinkeskustan itäpuolella. Alue rakennettiin pääosin 1970–1980-lukujen vaihteessa. Alueella on omakotitalo- , rivitalo- ja pienkerrostaloasutusta. Vuonna 2022 Karsikossa oli 4 007 asukasta, ja se oli väkiluvultaan Joensuun kuudenneksi suurin kaupunginosa[3]. Alueen läpi virtaavia jokia ovat Oksoja ja Iiksenjoki.

Karsikko oli osa Pielisensuun kuntaa, mutta päätyi osaksi Joensuun kaupunkia yhdessä Mutalan, Hukanhaudan ja Noljakan kaupunginosien kanssa kuntaliitoksella vuonna 1954. Karsikon kaupunginosassa on sijainnut kansanperinteellinen vainajien muistometsä, karsikko, josta kaupunginosa on saanut nimensä.

Pielisensuun entinen pappila syksyllä 2023. Seurakunnan toiminta rakennuksessa on päättynyt, se on joutunut ilkivallan kohteeksi ja se on laitettu myyntiin.[4]

Karsikkoon luettavia alueita ovat Kettuvaara, Kissamäki ja Asevelikylä. Kaupunginosa rajautuu lännessä valtatiehen 9, etelässä Ilomantsintiehen, idässä Iiksenjokeen ja pohjoisessa Pielisjokeen.[5] Kettuvaaran nimi tulee pienestä vaarasta. Siellä oli Pielisensuun seurakunnan pappila ja henkilökunnan asuntoja. Kettuvaara-nimi on säilynyt muun muassa alueella olevan Kettuvaaran hautausmaan nimessä.

Alkuvaiheet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perheyhtiö Cederberg & Co:n rakennuttama saha Karsikossa toimi vuosina 1877-1917 ja Pekkalassa toinen vuosina 1904–1917.[6] Alueelle muutti sahojen työväkeä ja itsenäisiä ammatinharjoittajia.[7] Kettuvaaralle oli avattu myös J. Eskelisen perillisten sekatavarakauppa, jota työväestö käytti.[7][8][9][10]

Jo ennen 1900-luvun alkua Karsikossa asui lähes 400 henkeä.[11] Sahayhtiö rakennutti vuosisadan vaihteessa neljä suurta, useita asuntoja yhteistiloineen käsittänyttä, kasarmeiksi kutsuttua työväen asuinrakennusta, jotka purettiin vasta 1940-luvulla.[11][8]

Ensimmäinen pientaloalue rakennettiin nykyisten Väinämöisen-, Joukahaisen- ja Ilmarisenkadun kohdalle Kettuvaaralle, jonne sahan työntekijät olivat jo aemmin pystyttäneet asuinmökkejä.[11] Maan Cederbergeiltä ostanut[12] Kaukas alkoi myydä 1920-luvun loppupuolella alueelta tontteja, joille kukin rakensi vapaamuotoisesti omaan tapaansa.[13] Osa alkuperäisistä rakennuksista on säilynyt.[14] Asutus laajeni 1930–40-luvuilla Paavolan ja Savikkolan asuntoalueiden rakentamisella.[15][16] Pohjolankadun itäpuolelle syntyi Savikylä ja 2. maailmansodan jälkeen Asevelikylä siirtoväen asuntoalueeksi[17] Karsikon asukasluku oli vuonna 1950 jo 2332 henkeä.[18] Kerrostaloja Karsikkoon alkoi nousta 1960-luvulla.[19]

Kouluja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Karsikon purettu kivikoulu kuvattuna kesällä 2018.

Karsikon koulu on LUMA-painotteinen alakoulu, joka on aktiivisessa yhteistyössä muiden joensuulaisten LUMA-painotteisten koulujen ja oppilaitosten kanssa, erityisesti Pielisjoen koulun kanssa. Karsikon koulu aloitti toimintansa Pielisensuun kouluna vuonna 1892. Koulu perustettiin pääasiassa läheisen Karsikon sahan ympärille kehittyneen asutustihentymän tarpeisiin. Karsikon sahan johtaja C.J. Cederberg oli myötämielinen koulun perustamishankkeelle ja lupasi antaa koulun tarvitsemat tilat veloituksetta Karsikon sahalta. Koulun ensimmäiseksi opettajaksi palkattiin ylioppilas Hassinen, ja koulu avattiin 25. tammikuuta 1892, kello kymmenen aamulla. Koululle vuonna 1897 rakennettua omaa taloa[20] laajennettiin vuosina 1929 ja 1934[21] . Vanha koulurakennus purettiin sisäilmaongelmaisena vuonna 2020. Koulu oli siirtynyt Sirkkalaan jo viisi vuotta aiemmin.[22] Vanhalla kivikoululla oli todettua kulttuurihistoriallista arvoa ja kaavassa suojelumerkintä, joka kuitenkin poistettiin purkamisen mahdollistamiseksi.[23]Uusi koulu rakennettiin samalle paikalle kaksi vuotta myöhemmin. [24] Koulun nykyinen rehtori on Jussi T. Koski. Vararehtorina toimii Tero Kemiläinen.

Pielisjoen koulu kuvattuna vuonna 2020. Rakennus purettiin samana vuonna.

Pielisjoen koulu sijaitsi aiemmin Karsikossa. Siellä ovat Joensuun yläkoulujen musiikki- sekä LUMA-luokat. Suomen ensimmäinen peruskoulun oppilaskunta perustettiin Pielisjoen koululle vuonna 1976 nimellä Karsikon yläasteen koulun oppilaskunta.

Pielisjoen koulun vanha koulurakennus todettiin 2010-luvun lopulla heikkokuntoiseksi ja koulu siirtyi syksyllä 2019 Sirkkalaan radan toiselle puolelle.[25] Puretun koulun paikalle rakennettiin vuonna 2024 käyttöönotetut tilat erityisammattioppilaitos Luoville.[26]

Kirjasto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Karsikon kirjastorakennus kuvattuna vuonna 2010. Kirjastorakennus oli yhdistetty osaksi Karsikon kivikoulua, jonka purkutyöt näkyvät kuvan taustalla.

Karsikon kirjasto on Joensuun seutukirjaston sivukirjasto. Kirjaston kohtalo on ollut vaakalaudalla koko 2000-luvun ajan. Kesäkuussa 2010 Joensuun kulttuuri- ja nuorisolautakunta päätti säilyttää kirjaston. Toisen kerran samansisältöinen päätös tehtiin 14.6.2011.[27][28]

Kirjasto toimi pitkään koulun yhteydessä, entisessä kansakoulun rakennuksessa, joka on rakennettu 1892. Se peruskorjattiin kirjastoksi 1980-luvun alussa.[29] Kirjasto siirtyi vuonna 2022 vastavalmistuneen koulun yhteyteen.[24] Vanha kirjastorakennus on jäänyt tämän jälkeen tyhjilleen ja sitä on yritetty myydä.[30]

Virkistysalueet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Karsikossa on pienvenerannan vieressä uimaranta. Rannalle pääsee Pohjolankadulta. Pielisjoen virtaus on vaarallinen myös uimarannan kohdalla. Iiksenjoki sopii hyvin melontaan.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/Postinumeroalueittainen_avoin_tieto/Postinumeroalueittainen_avoin_tieto__uusin/paavo_pxt_12ey.px/table/tableViewLayout1/
  2. ↑ https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/Postinumeroalueittainen_avoin_tieto/Postinumeroalueittainen_avoin_tieto__uusin/paavo_pxt_12f5.px/table/tableViewLayout1/
  3. ↑ Joensuu taskussa 2023 (PDF) (s. 8) Joensuun kaupunki. Viitattu 20.7.2023.
  4. ↑ https://www.joensuunseurakunnat.fi/uutiset/-/news/153722979. Viitattu 17.10.2024.
  5. ↑ Karsikko Joensuun karttapalvelussa Joensuun kaupunki. Viitattu 20.7.2023.
  6. ↑ Kalevi Ahonen, Erkki Tuunanen, ja Pertti Elsinen. Joensuun kaupungin historia: 2-4. [Joensuu]: [Joensuun kaupunki], 1986 s. 411-413
  7. ↑ a b Lihavainen, Väinö: Menneen muisteluita. Seitenperkit ja Karsikko 2. Pohjois-Karjala, 27.06.1985, s. 6.
  8. ↑ a b Joensuun kaupungin historia s. 477
  9. ↑ Suomen kauppakalenteri : julkaisijat: Suomen tu... no Vuosi 1929, s. 559 digi.kansalliskirjasto.fi. maaliskuu 1929. Viitattu 8.10.2021.
  10. ↑ 1910 Suomen kauppa- ja teollisuuskalenteri Toinen vsk 1911, s. 298 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 8.10.2021.
  11. ↑ a b c Joensuun kaupungin historia 2-4, s. 434
  12. ↑ Lihavainen, Väinö Menneen muisteluita:: Seitenperkit ja Karsikko 1. Pohjois-Karjala,, 20.06.1985, s. 10.
  13. ↑ Lihavainen, Väinö: Väinämöisen kadulle rakennettiin mökit ja "pytingit" omin eväin. Pohjois-Karjala, 25.11.1988, s. 8-9.
  14. ↑ Karsikon koulu asemakaavan muutos kaavaselostus Työ nro 1705, s. 6. Joensuun kaupunki Kaupunkirakennepalvelut, yhdyskuntasuunnittelu, kaavoitus, 20.2.2019 täydennetty 21.8.2019. Teoksen arkistoitu verkkoversio.
  15. ↑ Joensuun kaupungin historia 2-4, s. 435-436, 444
  16. ↑ Vesajoki, Heikki ja Huttunen, Pertti : "Karttojen Kertomaa." Teoksessa Elämää Entisajan Joensuussa : Joensuun Kaupunki 1848-1998 1998: s. 35
  17. ↑ Joensuun kaupungin historia 2-4, s. 444
  18. ↑ Joensuun kaupungin historia 2-4, s. 445
  19. ↑ Vesajoki ja Huttunen s. 39
  20. ↑ Joensuun kaupungin kistoria: 2-4. s. 520
  21. ↑ Joensuun kaupungin historia: 2-4, s. 526
  22. ↑ Karsikon vanha kivikoulu häviää katukuvasta Yle Uutiset. 24.2.2020. Viitattu 21.10.2024.
  23. ↑ Karjalainen: Joensuun Karsikon uuden koulun rakentamiselle raamit - ajankohdasta ei vielä täyttä varmuutta Karjalainen. 8.3.2019. Viitattu 21.10.2024.
  24. ↑ a b Karsikon uusi kirjasto avataan maanantaina 24.10. www.joensuu.fi. Viitattu 21.10.2024.
  25. ↑ Pielisjoen koulu muuttaa Karsikosta Sirkkalaan syyslukukaudesta 2019 alkaen www.joensuu.fi. Viitattu 21.10.2024.
  26. ↑ Luovi aloittaa uusissa tiloissa Joensuussa – hirsirakennus on suunniteltu tukea tarvitsevien opiskelijoiden ehdoilla Yle Uutiset. 13.5.2024. Viitattu 21.10.2024.
  27. ↑ Joensuun kulttuuri- ja nuorisolautakunta kuntatoimisto.jns.fi. 8.6.2010. Viitattu 16.1.2011.[vanhentunut linkki]
  28. ↑ Karsikon kirjasto saakin jatkaa Yle Uutiset. 15.6.2011. Viitattu 20.7.2023.
  29. ↑ Kulttuuri- ja rakennushistorialliset suojelukohteet. Joensuu 1987.
  30. ↑ Joensuu myy Karsikon vanhan kirjaston tontteineen tarjouskilpailussa Yle Uutiset. 24.3.2023. Viitattu 21.10.2024.

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Karsikko_(Joensuu)&oldid=22741555”