Karneia
| Karneia | |
|---|---|
| Κάρνεια | |
| Tyyppi | uskonnollinen juhla Apollonin kunniaksi |
| Päivämäärä | Karneios 7.–15. (elo-syyskuu) |
| Järjestämistiheys | vuosittain |
| Paikkakunta | mm. Sparta, Kreikka |
Karneia (m.kreik. Κάρνεια, myös Κάρνεα, Karnea, lat. Carnaea/Carnea) oli antiikin kreikkalainen juhla, jota vietettiin Spartassa ja muissa doorilaisissa kaupungeissa Apollon Karneioksen kunniaksi.[1][2][3] Sitä vietettiin juhlasta nimensä saaneen Karneios (Καρνεῖος) -kuun 7.–15. päivä eli nykyisen elokuu-syyskuun aikoihin.[4]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Spartassa Karneia oli toinen kaupungin kahdesta suurimmasta juhlasta Hyakinthian ohella. Sosibioksen mukaan juhla perustettiin 26. olympiadin aikana eli noin vuonna 676 eaa.[4][5] Apollonia palvottiin Karneios-epiteetillä eri puolilla Peloponnesosta, erityisesti Amyklaissa, kuitenkin jo hyvin varhaisina aikoina ja jo ennen doorilaisvalloitusta. Erään tulkinnan mukaan 26. olympiadin aikaan juhliin olisi lähinnä tehty muutos niin, että sen kilpailuihin lisättiin musiikkikilpailut. Kyseisenä vuonna niiden voittajaksi mainitaan Terpandros.[4]
Spartalaiset eivät voineet osallistua sotatoimiin juhlan aikana.[3] Tällä oli suuri vaikutus Spartan sotahistoriassa, sillä sodat käytiin usein kuumimpaan kesäaikaan, jolloin oltiin vapaita maatöistä. Seuraukset muistetaan erityisesti persialaissotien ajalta, sillä sen vuoksi spartalaiset myöhästyivät osallistumasta Marathonin taisteluun vuonna 490 eaa., eivätkä voineet lähettää koko armeijaansa Thermopylain taisteluun vuonna 480 eaa.[6][7] Sama tapa liittyi kuitenkin myös useimpiin muihin suuriin kreikkalaisiin juhliin, ja tapaan viitataan jo Homeroksella.[8]
Spartan lisäksi juhla tunnetaan muun muassa Argoksesta, Gytheionista, Kyrenestä, Messenestä, Sikyonista, Sybariista ja Therasta.[6][4][9] Sotilaallisena juhlana Karneia muistutti jossain määrin Ateenan Boedromiaa.[4]
Ohjelma
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Spartassa Karneia-juhla alkoi Karneios-kuun, jota attikalaisessa kalenterissa vastasi Metageitnion, 7. päivä, ja juhlat kestivät yhdeksän päivää.[4][10] Sitä viettivät erityisesti nuoret miehet.[3]
Juhla jäljitteli sotilasleirielämää ritualisoidussa muodossa. Siinä pystytettiin yhdeksän telttaa tai aurinkosuojaa, ja kussakin eli ja aterioi juhlan ajan yhdeksän nuorukaista, noudattaen johtajan käskyjä. Juhlan uhritoimituksia johti pappi, joka tunnettiin nimellä Agētēs (Ἀγητής), minkä vuoksi koko juhla tunnettiin joskus nimellä Agētoria tai Agētoreion (Ἀγητόρια/Ἀγητόρειον). Pappia avusti viisi miestä (Καρνεᾶται, Karneātai) jokaisesta Spartan heimosta. Näiden tuli kustantaa juhlat ja uhrit. Tehtävä kesti neljä vuotta, jona aikana heidän tuli pysyä naimattomana.[4][6]
Juhlaan kuului myös kuorolaulua ja tanssia, johon osallistuivat myös kaupungin neidot, sekä musiikkikilpailut ainakin vuodesta 676 eaa. lähtien. Musiikkikilpailuilla oli suuri merkitys spartalaisen musiikkielämän ja koko arkaaisen ajan kreikkalaisen runouden ja musiikin kehitykseen. Juhlaan kuului myös erityinen juoksukilpailu stafylodromos (σταφυλοδρόμος, ”viinirypälejuoksu”).[6][11]
On ehdotettu, että juhliin olisi kuulunut myös kulkue, jossa kuljetettiin Apollon Karneioksen kuvaa veneessä sen muistoksi, kun doorilaiset doorilaisvalloituksessa siirtyivät Naupaktoksesta Peloponnesokselle.[4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Liddell, Henry George & Scott, Robert: Κάρνεια A Greek-English Lexicon. 1940. Oxford: Clarendon Press / Perseus Digital Library, Tufts University. (englanniksi)
- ↑ Liddell, Henry George & Scott, Robert: Κάρνειος, ὁ A Greek-English Lexicon. 1940. Oxford: Clarendon Press / Perseus Digital Library, Tufts University. (englanniksi)
- ↑ a b c Johnston, Sarah Iles: Religions of the Ancient World: A Guide, s. 285. (Harvard University Press reference library) Harvard University Press, 2004. ISBN 0674015177 Teoksen verkkoversio.
- ↑ a b c d e f g h Smith, William & Wayte, William & Marindin, G. E.: ”Carneia”, A Dictionary of Greek and Roman Antiquities. Boston: Little, Brown and Company, 1890. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Athenaios: Deipnosofistai 14.635.
- ↑ a b c d Burkert, Walter: Greek Religion. Harvard University Press, 1985. ISBN 0674362810 Teoksen verkkoversio.
- ↑ Herodotos: Historiateos 6.106, 7.206; Thukydides: Peloponnesolaissota 5.54.
- ↑ Homeros: Odysseia 21.258.
- ↑ Kallimakhos: Hymni Apollonille 72; Pindaros: Pythia 5.99; Pausanias: Kreikan kuvaus 2.10.2, 3.21.7, 4.33.5, 24.5; Theokritos: Idyllit 5.83.
- ↑ Athenaios: Deipnosofistai 4.141; Plutarkhos: Pitopuheita 8.1.
- ↑ Liddell, Henry George & Scott, Robert: σταφυλοδρόμος, ὁ A Greek-English Lexicon. 1940. Oxford: Clarendon Press / Perseus Digital Library, Tufts University. (englanniksi)