Karmela Bélinki

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Karmela Bélinki (s. 19. toukokuuta 1947 Helsinki) on suomalainen toimittaja, tutkija ja kirjailija.[1]

Bélinki työskenteli työvoimaministeriössä, Suomen ulkomaankauppaliitossa, kieltenopettajien liitossa ja Yleisradiossa, kunnes hänet vuonna 1997 nimitettiin Suomalais-norjalaisen kulttuuri-instituutin ensimmäiseksi johtajaksi Osloon.[2] Bélinki on toiminut sekä kotimaisissa että kansainvälisissä juutalaisjärjestöissä.[2]

Vuonna 1984 Bélinki esitti Helsingin yliopistossa väitöskirjaksi englanninkielisen tutkimuksen naisasialiikkeen historiasta. Tutkimus sai painoluvan, mutta väitöstilaisuudessa molemmat vastaväittäjät ehdottivat sen hylkäämistä. Tapausta puitiin myöhemmin muun muassa väittelijän oikeusturvan kannalta.[3] Bélinki väitteli myöhemmin tanskalaisessa Knightsbridgen yliopistossa.[1] Knightsbridgen yliopiston tutkintoja ei tunnusteta muun muassa Tanskassa.[4][5] Tanskan korkeakoulu- ja tiedeministeriö kielsi Knightsbridgeltä ”university”-nimikkeen käytön vuonna 2010.[6]

Bélinki toimi 1980-luvun alussa Helsingin kaupunginvaltuustossa aluksi Ruotsalaisen kansanpuolueen ryhmässä, mutta siirtyi 1980 kesken kauden kokoomuksen valtuustoryhmään. Hän oli jäsenenä Helsingin kulttuurilautakunnassa 1981–1984, mutta jätti sitten oman ilmoituksensa mukaan politiikan lopullisesti ja keskittyi tutkijan uraan.[2]

  • Ge jämlikheten en chans!: åsikter. Söderström 1972.
  • Trettioett: variationer på temat annorlunda.Schildt 1979.
  • Women's suffrage and fiction in England, 1905-1914 : facts and visions. Helsingin yliopisto 1984. ISBN 951-99547-5-9.
  • Tikva-hopp. Sahlgren 1987.
  • I väntan på nästa plan. Sahlgren 1992.
  • Brev till Sarah. Sahlgren 1996.
  • Suomalaisia vaikuttajanaisia : kohti vuotta 2000 (toim. yhdessä Ritva Sievänen-Allenin kanssa). WSOY 1998.
  • Shylock i Finland: judarna och Finlands litteratur 1900-1970. Åbo Akademi 2000.
  • Graffiti i Tel Aviv: stämningar, möten från åren som journalist. Sahlgren 2009.
  • Det gröna apoteket: judiska öden i Baltikum. Sahlgren 2009.
  1. a b Oili Tolvanen: Helsingin Sanomat hs.fi. 26.6.1997. Viitattu 19.8.2017.
  2. a b c Kalevi Oksanen, Kokoomuksen valtuutetut Helsingin kaupunginvaltuustossa 1919-2008. Helsingin Kokoomus 2008. Artikkeli julkaistu verkossa: Bélinki, Karmela 3.3.2009. Porvarillisen Työn Arkisto PTA. Viitattu 15.12.2012.
  3. mm. Pentti Leino: ”Väitöstilaisuus – akateeminen rituaali?”, Kanava 1/1985. Tieto saatu lähteestä Haku: Väitöskirjat 28.11.2008. Kysy mitä vain, Helsingin kaupunginkirjasto. Viitattu 15.12.2012.[vanhentunut linkki]
  4. Ezell, Allen: Recent developments with degree mills. College & University Journal (Vol85 No 2): 40, 2009.
  5. U.S. Department of Education .ed.gov.
  6. Danish Ministry of Higher Education and Science ufm.dk. Viitattu 19.8.2017.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]