Karl Scheithauer
Karl Friedrich Scheithauer (21. syyskuuta 1873 – 1962)[1][2] oli saksalainen kirjailija ja pikakirjoitusjärjestelmän kehittäjä.[3][1]
Scheithauer julkaisi pikakirjoitusjärjestelmänsä vuonna 1896 teoksessa System der Stenografie.[4] Scheithauerin järjestelmässä konsonanttien merkit on valittu samankaltaisista merkeistä kuin esimerkiksi Gabelsbergerin järjestelmässä.[4] Vokaalit merkitään aina omilla merkeillään: eripituisilla yläviistoon menevillä suorilla tai kaarevilla viivoilla. Järjestelmä muistutti rakenteeltaan ruotsalaista Melinin järjestelmää, joka oli julkaistu neljä vuotta aikaisemmin.[2] Vuonna 1913 Scheithauer julkaisi järjestelmästä uuden version, jossa hän muutti joidenkin kirjainten merkkejä.[4]
Scheithauerin järjestelmä ei saavuttanut suurempaa suosiota.[5] 1900-luvun alkuvuosina järjestelmällä oli 60 pikakirjoitusyhdistystä, joissa oli noin 4000 jäsentä.[6]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Ekman, Ernst L.: Olof Werling Melin. Tukholma: C E Writzes bokförlag, 1971. (ruotsiksi)
- Johnen, Christian: Allgemeine Geschichte der Kurzschrift. 4. painos. Berliini: H. Apitz, 1940. (saksaksi)
- Moser, Franz; Erbach, Karl: Lebendige Kurzschriftgeschichte. 7. painos. Darmstadt: Winklers Verlag, 1969. (saksaksi)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
|