Karl Gustav Bonuvier
Karl Gustav Bonuvier (21. syyskuuta 1776 Tukholma – 1858 Hamina) oli ruotsalaissyntyinen näyttelijä ja teatterinjohtaja. Bonuvier aloitti taiteellisen uransa Ruotsissa ja siirtyi sittemmin Suomeen, missä hän edisti paikallista näyttämötaidetta. Yhdessä puolisonsa kanssa hän oli keskeinen välittäjä vietäessä teatteri-ilmaisua kohti kustavilaista tyylittelyä ja romantiikan liioittelua, jotka olivat tyypillisiä 1800-luvun ensimmäisten vuosikymmenten aikana.[1]
Ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Bonuvier näytteli tukholmalaisessa Carl Stenborgin seurueessa 1796–1799, jossa hänen roolejaan oli muun muassa rakastaja Dumaniantin kappaleessa Den dubbla intrigen. Sen jälkeen hän työskenteli nelisen vuotta Johan Petter Lewenhagenin seurueessa, mitä seurasi työrupeama parissa muussa teatteriryhmässä.
Vuonna 1812 Bonuvier liittyi puolisonsa Maria Christina Wibomin kanssa Carl Gottfried Seuerlingin lesken Margaretha Seuerlingin seurueeseen. He muuttivat Suomeen ja vuonna 1813 Bonuvier ryhtyi seurueen johtajaksi. Bonuvier asui Turussa vuosina 1813–1827. Hän rakennutti kaupungin vanhan, rappeutuneen teatteritalon tilalle uuden talon, joka valmistui 1817 ja tuhoutui Turun palossa kymmenen vuotta myöhemmin. Vaikka kenraalikuvernööri Fabian Steinheil puolisoineen suosi teatteria, hanke oli riskialtis, sillä esitysaikoihin liittyneet vaatimukset olivat tiukkoja.[2]
Bonuvier seurueineen näytteli paitsi Turussa, myös muualla Suomessa. Ohjelmisto sisälsi muun muassa August von Kotzebuen ja August Wilhelm Ifflandin näytelmiä. Seurueen näyttelijöistä jälkimaineeltaan kuuluisimpia oli Maria Silfvan. Turun palo syyskuussa 1827 järkytti Bonuvierin taloudellista pohjaa. Uransa loppuvaiheessa hän näytteli muun muassa Lambertin ja Carl Wilhelm Westerlundin seurueissa.[3]
Perhe
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Karl Gustav Bonuvier oli vanhempiensa Peter Bonnevierin ja Anna Elisabet Klisnickin esikoinen.[4] Peter Bonnevier työskenteli kuningatar Loviisa Ulriikan hovipalvelijana.[3] Bonuvierin ensimmäinen aviopuoliso oli näyttelijä Ulrica Sofia Björling (1778–1809). Jäätyään leskeksi hän avioitui näyttelijä Maria Christina Wibomin (1787–1825) kanssa. Hänellä oli neljä tytärtä.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Koski, Pirkko: Näyttelijänä Suomessa, WSOY 2013, ISBN 978-951-0-39549-3
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Näyttelijänä Suomessa, s. 34 ja 35
- ↑ Näyttelijänä Suomessa, s. 36–38
- ↑ a b Näyttelijänä Suomessa, s. 38
- ↑ http://www.suomalainen.com/Arvon-yleis%C3%B6n-palveluksessa-sku-P9789529266098 (Arkistoitu – Internet Archive)
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Reijo V. Alho: Arvon Yleisön Palveluksessa - C.G. Bonuvier (1776-1858) ja hänen teatterinsa. Reijo V. Alho, 2010. ISBN 9789529266098