Karl Gotthelf von Hund und Altengrottkau

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Karl Gotthelf von Hund und Altengrottkau
Henkilötiedot
Syntynyt11. syyskuuta 1722
Mönau, Saksin vaaliruhtinaskunta
Kuollut8. marraskuuta 1776 (54 vuotta)
Meiningen, Saksi-Meiningenin herttuakunta

Karl Gotthelf von Hund und Altengrottkau (11. syyskuuta 1722 Mönau, Saksin vaaliruhtinaskunta – 8. marraskuuta 1776 Meiningen, Saksi-Meiningenin herttuakunta) oli saksalainen vapaaherra, kartanonomistaja ja vapaamuurari. Von Hundin vuonna 1751 perustama "ankaran kuuliaisuuden" (Strict Observance) vapaamuuraririitti rakensi legendaa temppeliritarien ja vapaamuurariuden väitetystä yhteydestä ja on monien vapaamuurariuden ritariasteiden alkuperä.[1][2][3]

Elämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Von Hund oli 20-vuotiaana Kölnin vaaliruhtinaan kamariherra, sittemmin Saksin vaaliruhtinaan kamariherra, valtioneuvos ja keisarin neuvonantaja.[2]

Von Hund sai mahdollisesti ritarin arvon maanpaossa olleilta Stuartin suvun kannattajilta. Von Hund väitti, että hänet oli ottanut ritarikuntaan "punaisen sulan ritari", joka saattoi olla jakobiitti Alexander Seton, tunnetaan myös nimellä Alexander Montgomery, 10. Eglintonin jaarli. Vuonna 1751 von Hund perusti Löbaussa loosin Aux trois Colonnes ja skottilaisen chapterin. Seitsenvuotisen sodan jälkeen hän joutui "Johnson" -nimisen henkilön vaikutuksen alaiseksi, joka väitti olevansa Jerusalemin ritarikunnan suurpriori, mutta joka sittemmin paljastui huijariksi. Von Hundin aikana "ankaran kuuliaisuuden" riitti hallitsi saksalaista vapaamuurariutta, ja siitä tuli muiden riittien kehitykseen vaikuttava voima. Riitti väitti olevansa temppeliritariaatteen jatkumo tulkitsemalla muurariutta uudelleen: vapaamuurarilegendan Hiram Abiff oli itse asiassa temppeliherrojen alipriori Carolus de Monte Carmel, jonka petturiveljet murhasivat, ja kaikki vapaamuurariuden symbolit jäljitettiin temppeliherroihin. Riitti oli kiistelty siitä, että se vaati tiukkaa kuuliaisuutta "tuntemattomille ylimmille" eli ritarikunnan johtajille, erityisesti suurmestariksi väitetylle Charles Edward Stuartille. Von Hund ei ollut huijari, sillä hän ei hyötynyt taloudellisesti riitin edistämisestä. Riitti levisi 1770-luvulla Ranskaan. Von Hundin kuoltua vuonna 1776 riitin johtoon nousi Södermanlandin herttua Kaarle (myöhemmin Ruotsin kuningas Kaarle XIII). Vapaamuurariuden ruotsalainen riitti rakentui von Hundin järjestelmän pohjalta.[1][2][3][4]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Karl Gotthelf von Hund und Altengrottkau Sächsische Biografie. 2005. Viitattu 20.3.2024. (saksaksi)
  2. ↑ a b c Karl Gotthelf Hund Grand Lodge of British Columbia and Yukon A.F. & A. M.. 2006. Viitattu 20.3.2024. (englanniksi)
  3. ↑ a b Volume Editors: Henrik Bogdan and J.A.M. Snoek: Handbook of Freemasonry, s. 364-366. ABC-CLIO, 2014. ISBN 978-90-04-27312-2 (englanniksi)
  4. ↑ Volume Editors: Henrik Bogdan and J.A.M. Snoek: Handbook of Freemasonry, s. 91-92. ABC-CLIO, 2014. ISBN 978-90-04-27312-2 (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Karl_Gotthelf_von_Hund_und_Altengrottkau&oldid=22272430”