Karl Emil Malmelin
Karl Emil Nummi (aik. Malmelin; 16. tammikuuta 1872 Lahnus, Espoo – 26. helmikuuta 1944 Ripuby, Helsingin pitäjä)[1][2][3] oli suomalainen murhaaja, joka surmasi 10. toukokuuta 1899 Nurmijärven Klaukkalassa seitsemän Simolan torpan asukasta. Espoosta kotoisin ollut Malmelin oli palvellut Simolan torpassa renkinä ja seurustellut torpan tyttären kanssa. Kun tämä ei ollut suostunut Malmelinin puolisoksi, surmasi tämä kostoksi koko torpan väen käyttäen kirvestä aseenaan. Uhreista kolme oli naisia ja kaksi lapsia.[4]
Ruotsia ja ruotsinvoittoista suomea puhunut Malmelin tuomittiin teosta elinkautiseen kuritushuonerangaistukseen. Murhatapauksesta tehtiin myös arkkiveisu ja Nurmijärvi sai huonoa mainetta "murhajärvenä". Malmelin ehti istua elinkautista 13 vuotta, kunnes hänet vuonna 1912 armahdettiin Nikolai II:n toimesta.[5]
Malmelin vaihtoi vapauduttuaan sukunimensä nimeksi Nummi. Hän avioitui ensin keimolalaisen Fredrika Sofia Hyrkstedtin kanssa vuonna 1913[6] ja asettui asumaan mökkiin Keimolan Lautmäkeen Luhtaanmäen kivisillan kupeessa.[3] Nummi avioitui toisen kerran vuonna 1929[7] palvelija Emma Lydia Niemisen kanssa Riipilästä, jolloin Nummi siirsi talonsa toiselle puolen tietä, josta hän oli ostanut palan maata. Siellä hän asui aina kuolemaansa saakka.[3] Nummi kuoli pitkäaikaiseen sairauteen 72 vuotiaana.[1] Nummen elämänkaari ja yhteys joukkomurhaan selventyi myöhemmässä vaiheessa Nummen vaatimattoman rakennuksen kuvan museoluetteloinnin ja kuvan taustojen selvittelyn yhteydessä. Nummen asuinmökki Keimolassa kuvattiin vuonna 1980 Tampereen yliopiston Kansanperinteen laitoksen professori Erkki Ala-Könnin ja työryhmän Vantaan kenttätutkimuksen yhteydessä.[3]
Kirjassaan Kirves. Toivo Harald Koljosen rikos ja rangaistus (2015) historiantutkija Teemu Keskisarja kertoo, että Huittisissa vuonna 1943 kuusi ihmistä kirveellä murhannut vankikarkuri Toivo Harald Koljonen oli nuoruudessaan työskennellyt maatöissä Nurmijärvellä, vieläpä samalla suunnalla pitäjää, ja oli näin saattanut kuulla tapauksesta.[8]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Seitsemän hengen murhasta Nurmijärvellä. Päivälehti, 13.05.1899, nro 124, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 26.06.2014.
- Seitsemän henkeä murhattu. Uusi Savo, 13.05.1899, nro 107, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 26.06.2014.
- Kauhea werityö. Seitsemän henkeä murhattu. Turun Lehti, 13.05.1899, nro 55, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 26.06.2014.
- Kauhea werityö Nurmijärvellä. Seitsemän henkeä murhattu. Hämeen Sanomat, 13.05.1899, nro 53, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 26.06.2014.
- Kauhea werityö. Seitsemän henkeä murhattu. Uusi Suometar, 13.05.1899, nro 124, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 26.06.2014.
- Seitsemän henkeä murhattu. Tampereen Sanomat, 13.05.1899, nro 109, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 26.06.2014.
- Nurmijärwen murhamies renki Karl Emil Malmelin wangittu. Uusi Suometar, 25.05.1899, nro 135A, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 26.06.2014.
- Murhaaja Malmelin vangittu. Päivälehti, 25.05.1899, nro 135A, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 26.06.2014.
- Nurmijärven murhat. Päivälehti, 21.06.1899, nro 159, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 26.06.2014.
- Nurmijärven murhajuttu. Päivälehti, 15.07.1899, nro 179, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 26.06.2014.
- Malmelinin murhajuttu. Uusimaa, 27.12.1899, nro 137, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 26.06.2014.
- Nurmijärvi 450 vuotta – kotiseutumme[vanhentunut linkki]
- Kari-Pekka Autio: Ihmishahmoisia petoja ja ympäristönsä uhreja. Väkivalta Helsingin johtavissa sanomalehdissä 1894–1899. Suomen historian pro gradu, Jyväskylän yliopisto, Historian ja etnologian laitos, syksy 2002. Nurmijärven murhista s. 56–57, 65–66
- Keskisarja, Teemu. Kirves : Toivo Harald Koljosen rikos ja rangaistus, Siltala, 2015 ISBN 978-952-234-324-6
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Kuolinilmoitus, Karl Emil Nummi, Ett strävsamt liv har slocknat ut, Hufvudstadsbladet, 1944, No 61, sivu 2, julkaistu 3.3.1944
- ↑ Helsinge: Döde: Parcellägaren Karl Emil Nummi fr Ripuby, 72 år, Nyland, 1944, No 28, sivu 4, julkaistu 11.3.1944
- ↑ a b c d Taina Bergholm-Salminen: Vantaa ennen ja nyt: Rukkaset saanut rakastunut renki surmasi yöllä verisesti seitsemän ihmistä ja pakeni Keimolaan – Armahduksen jälkeen kirvesmurhaaja palasi samalle seudulle ja ehti kaksi kertaa avioon 9.3.2021. Vantaan Sanomat. Viitattu 21.10.2023.
- ↑ Nurmijärvimördaren, Hangö, 1899, No 75, sivu 3, julkaistu 22.6.1899
- ↑ Kirvessurmien kakkosmies koivistoinen.net.[vanhentunut linkki]
- ↑ Kungörelser Helsinge, Förelyste: Arb. Karl Emil Nummi fr. Nurmijärvi och inh. Fredrika Sofia Hyrkstedt från Käinby, Veckobladet, 1913, No 51, sivu 4, julkaistu 2.7.1913
- ↑ Helsinge, Kyrkliga meddelanden: lysningar: Parcelläg. Karl Emil Nummi o. tjänarinnan Emma Lydia Nieminen, båda fr. Ripuby, Nyland, 1929, No 135, sivu 7, julkaistu 23.11.1929
- ↑ Keskisarja 2015, s. 149.