Kari Rummukainen
Kari Rummukainen | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 14. tammikuuta 1962 Nurmes |
Kansalaisuus | Suomi |
Ammatti | teoreettisen hiukkasfysiikan professori; akatemiaprofessori (2019-2023) |
Koulutus ja ura | |
Tutkinnot | Helsingin yliopisto (FM 1987, FT 1990) |
Instituutti | Helsingin yliopisto, Suomen Akatemia |
Palkinnot | Väisälän palkinto (2006), Suomalaisen Tiedeakatemian jäsen (2009-) |
Aiheesta muualla | |
Kotisivu | |
Kari Olavi Rummukainen (s. 14. tammikuuta 1962 Nurmes) on suomalainen teoreettinen fyysikko, joka työskentelee Helsingin yliopiston teoreettisen hiukkasfysiikan professorina (2009-).[1][2][3] Hän toimii akatemiaprofessorina kaudella 2019-2023. Hän tutkii muun muassa kahden mustan aukon törmäyksen synnyttämiä gravitaatioaaltoja.[3]
Elämä ja ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rummukainen tuli ylioppilaaksi Nurmeksen lukiosta 1981. Hän valmistui Helsingin yliopistosta teoreettisen fysiikan alalta filosofian kandidaatiksi (1987) ja filosofian tohtoriksi (1990).[1][2] Hänen artikkeliväitöskirjan muotoinen väitöstutkimuksensa oli otsikoitu The order-disorder interface tension in quantum chromodynamics and spin models.[4] Rummukainen nimitettiin teoreettisen fysiikan dosentiksi Helsingin yliopistoon vuonna 1994.[2]
Hän työskenteli postdoc-tutkijana Helsingin yliopiston teoreettisen fysiikan tutkimuslaitoksella (1990-1991), tutkijana eurooppalaisessa hiukkasfysiikan tutkimuskeskuksessa CERNissä Sveitsissä (1991-1993, fellow), postdoc-tutkijana yhdysvaltalaisessa Indianan yliopistossa (1993-1996), EU:n rahoittamana tutkijana Bielefeldin yliopistossa Saksassa (1996–1997, EU research fellow), apulaisprofessorina Tanskassa Norditassa (1997-2002) ja Helsingin yliopiston yliopistonlehtorina (2002-2003).[1] Oulun yliopiston teoreettisen fysiikan professoriksi hän tuli vuonna 2003, työskennellen kuitenkin CERNissä seuraavat vuodet (2003-2006, staff member) ja aloittaen Oulussa vasta vuonna 2006.[5][1][2] Professuurin Helsingin yliopistosta hän sai vuonna 2009.[2]
Rummukaisen tutkimustyön aihepiirejä ovat teoreettinen fysiikka ja kosmologia.[1] Akatemiaprofessuurinsa aikana hän tutkii gravitaatioaaltoja. Lisäksi hän osallistuu suunnitteilla olevan gravitaatioaaltoteleskooppi LISAn vaatimustenmäärittelyyn; tämä teleskooppi pyritään lähettämään avaruuteen vuonna 2034.[3][6]
Rummukaisen saamiin tunnustuksiin lukeutuvat muun muassa Helsingin yliopiston Fysiikan laitoksen parhaan fysiikan opettajan palkinto (2002 ja 2011),[6] Suomalaisen Tiedeakatemian Väisälän palkinto (2006)[1] ja Suomalaisen Tiedeakatemian jäsenyys (2009).[7] Hänet kutsuttiin Suomen Tiedeseuran jäseneksi joulukuussa 2022.[8]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f Suomen professorit 1640–2007, Professoriliitto, (ISBN 978-952-99281-1-8 ja 978-952-99281-2-5, viitattu 7. helmikuuta 2020), s. 612
- ↑ a b c d e Virkaanastujaiset - Professorsinstallation (sivu 5/16) 2.12.2009. Helsingin yliopisto, via docplayer.fi. Viitattu 7.2.2020.
- ↑ a b c Sofia Virtanen: Kaupungistumista, narsismia, gravitaatioaaltoja, puuraaka-aineita... – Suomen Akatemia valitsi 10 uutta akatemiaprofessoria 193 hakijan joukosta Tekniikka & Talous, tekniikkatalous.fi. 23.5.2018. Viitattu 7.2.2020.
- ↑ Kari Rummukainen: The order-disorder interface tension in quantum chromodynamics and spin models (ISBN 951-653-211-X/ Väitöskirja Helsingin yliopistolle; julkaistu sarjassa Commentationes physico-mathematicae, ISSN 0069-6609; 117 eli Commentationes physico-mathematicae, Dissertationes, ISSN 0358-9307; 36) 1990. Suomalainen Tiedeakatemia (teostiedot via kansalliskirjasto.finna.fi). Viitattu 7.2.2020.
- ↑ Uusia professoreita Oulun yliopistoon Kaleva, kaleva.fi. 4.3.2003. Viitattu 7.2.2020.
- ↑ a b Akatemiaprofessorit - Rummukainen Kari Helsingin yliopisto, helsinki.fi. Viitattu 7.2.2020.
- ↑ Suomalaisen Tiedeakatemian varsinaiset jäsenet päivitetty 8.1.2020. Suomalainen Tiedeakatemia. Viitattu 7.2.2020.
- ↑ Uudet jäsenet 2022 22.12.2022. Suomen Tiedeseura. Arkistoitu 30.5.2023. Viitattu 16.6.2023.