Kari Penttinen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kari Juhana Penttinen (17. helmikuuta 1918 Helsinki26. helmikuuta 2004 Espoo)[1] oli suomalainen lääkäri ja professori.

Penttisen vanhemmat olivat Martti Edvard Penttinen ja Elina Maria Nummelin ja puoliso vuodesta 1943 hammaslääkäri Marja Hellevi Rantanen. Penttinen tuli ylioppilaaksi Suomalaisesta normaalilyseosta 1935 ja valmistui lääketieteen lisensiaatiksi 1945. Tohtoriksi hän väitteli seuraavana vuonna. Penttinen oli Helsingin yliopiston bakteeriopin ja serologian dosentti vuodesta 1950, sisätautien erikoislääkärin pätevyyden hän sai 1952. Hän työskenteli uransa alkuvuosina sekä yliopiston että Helsingin yleisen sairaalan, mutta myös muun muassa Valtion seerumilaitoksen, lääkeyritys Orionin ja Henkivakuutusyhtiö Salaman palveluksessa.[2] Vuonna 1952 alkanut vakuutuslääkärin ura jatkui Suomi-Salaman palveluksessa aina Penttisen eläköitymiseen vuonna 1983 saakka.[1]

Penttinen oli 1966–1983 Helsingin yliopiston virusopin henkilökohtainen ylimääräinen professori. Hänen tutkimusalaansa olivat virusrokotteet ja verihiutaleiden käyttö immunologisissa tutkimuksissa.[3] Hän kehitti rokotteen sikotautia vastaan.[1]

Penttinen sai Äyräpää-palkinnon 1974.[3] Sotilasarvoltaan hän oli lääkintämajuri.[1]

  1. a b c d Muistot. Hs.fi, viitattu 9.11.2015
  2. Juhani Kirpilä, Sisko Motti, Anna-Marja Oksa (toim.): Suomen lääkärit 1962, s. 478. Helsinki: Suomen Lääkäriliitto, 1963.
  3. a b Facta 2001, WSOY 1985, 12. osa, palsta 646


Tämä tieteilijään liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.