Cordiaceae

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Cordiaceae
Cordia boissieri -karhepuu on kauniisti kukkiva pensas.
Cordia boissieri -karhepuu on kauniisti kukkiva pensas.
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Streptophyta
Kaari: Versokasvit Embryophyta
Alakaari: Putkilokasvit Tracheophyta
Luokka: Siemenkasvit Spermatophyta
Alaluokka: Koppisiemeniset Angiospermae
Lahko: Boraginales
Heimo: Karhepuukasvit Cordiaceae
Dumort., nom. cons.
Synonyymit
  • Hoplestigmataceae Gilg
  • Sebestenaceae Vent., nom. illeg.
Suvut

Karhepuukasvit (Cordiaceae) on Boraginales-lahkoon kuuluva pieni kukkakasviheimo. Heimon nimisuku on karhepuut (Cordia).[1]

Varronia globosa

Heimon kasvit ovat puuvartisia, toisinaan liaaneja. Melko usein kaarna on kuituista ja haavat muuttavat väriään ilman vaikutuksesta (oksidoituminen). Hennoimmat oksat ovat väriltään vaaleita, lähes valkoisia. Kukinnoissa ei tavallisesti ole kukkia tukevia suomuja ja kukinto on viuhkomainen, harvoin lähes dikaasio eli kaksihaarainen viuhko. Kukissa esiintyy joskus heterostyliaa eli vartaloiden erimittaisuutta. Verhiö säilyy hedelmäasteelle asti ja suurenee. Teriö on nuppuasennossa tavallisesti kiertynyt eli kontortti. Vartalot haarautuvat kahdesti tai harvemmin kerran, luotit ovat pistemäisiä tai pallomaisia. Siemenaiheet ovat suorasuuntaisia. Luumarjassa on tavallisimmin yksi kivi, joskus kaksi tai neljä. Kromosomiluku on n = 9, 14–16, 19.[2]

Länsiafrikkalainen yksi- tai kaksilajinen Hoplestigma on kausivihanta puu, jonka silmut ovat suomullisia. Verhiö on yhdislehtinen ja hajoaa epäsäännöllisiin liuskoihin. Terälehtiä on 11–14, ne ovat tyvestään kasvaneet yhteen. Heteitä on 20–35, ja ne kiinnittyvät teriön tyveen. Pitkät vartalon haarat taipuvat ensin ulos, sitten sisäänpäin, ja niiden päissä on U:n muotoiset luotit.[2]

Karhepuukasvit ovat trooppisia, ja niitä kasvaa erityisesti Etelä-Amerikassa.[2]

Karhepuukasvien läheisin sukulainen on eeretiakasvien (Ehretiaceae) heimo. Niiden muodostamaa evoluutiopuun haaraa luonnehtivat hammas- tai ehytlaitaiset lehtilavat ja usein hedelmänä luumarja. Lisäksi on joitakin heteenponnen ja siemenaiheen anatomisia piirteitä.[2]

Heimossa on kolme sukua ja 330 lajia. Suvuista kaksi on runsaslajisia: karhepuita (Cordia) on ainakin 200, suvussa Varronia on 100 lajia. Kolmas suku on Hoplestigma. Näiden lisäksi heimoon kuuluu vielä mahdollisesti neljäntenä suku Coldenia.[2]

  1. Finto: Kassu – Kasvien suomenkieliset nimet: karhepuut (Cordia)
  2. a b c d e Stevens 2001–, viitattu 17.11.2014.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]