Karbetosiini

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Karbetosiini
Karbetosiini
Systemaattinen (IUPAC) nimi
(2S)-N-[(2S)-1-[(2-amino-2-oksoetyyli)amino]-4-metyyli-1-oksopentan-2-yyli]-1-[(3R,6S,9S,12S,15S)-6-(2-amino-2-oksoetyyli)-9-(3-amino-3-oksopropyyli)-12-[(2S)-butan-2-yyli]-15-[(4-metoksifenyyli)metyyli]-5,8,11,14,17-pentaokso-1-tia-4,7,10,13,16-penta-atsasykloikosaani-3-karbonyyli]pyrrolidiini-2-karboksamidi
Tunnisteet
CAS-numero 37025-55-1
ATC-koodi H01BB03
PubChem CID 16681432
DrugBank DB01282
Kemialliset tiedot
Kaava C45H69N11O12S 
Moolimassa 988,182
SMILES Etsi tietokannasta: eMolecules, PubChem
Farmakokineettiset tiedot
Hyötyosuus 80 %[1]
Metabolia hepaattinen
Puoliintumisaika 40 minuuttia[1]
Ekskreetio ?
Terapeuttiset näkökohdat
Raskauskategoria

?

Reseptiluokitus


Antotapa intramuskulaarinen, intravenoosi

Karbetosiini (C45H69SN11O12) on peptideihin kuuluva orgaaninen yhdiste. Yhdistettä käytetään lääketieteessä synnytyksenjälkeisen verenvuodon hoitoon ja se muistuttaa rakenteeltaan ja ominaisuuksiltaan oksitosiinia. Karbetosiini kuuluu WHO:n laatimaan tärkeimpien lääkeaineiden luetteloon.[2]

Ominaisuudet ja käyttö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Karbetosiini on optisesti aktiivinen yhdiste ja sen kiertokyky etikkahappoliuoksessa on -69[3] Yhdiste muistuttaa rakenteeltaan oksitosiinia. Se sitoutuu oksitosiinin tavoin oksitosiinireseptoreihin ja aiheuttaa kohdun supistuksia. Karbetosiinin etuna oksitosiiniin verrattuna on, että sen vaikutus on pitempikestoinen ja se on stabiili korkeammissa lämpötiloissa. Karbetosiinia käytetään lääketieteessä synnytyksenjälkeisen verenvuodon hoitoon erityisesti keisarinleikkausten yhteydessä.[4][5][6][7]

Haittavaikutukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Karbetosiinin haittavaikutukset ovat samankaltaisia oksitosiinin kanssa. Niihin kuuluvat pääkipu, huonovointisuus, kuumeilu ja vilunväristykset.[4][5]

  1. a b Carbetocin DrugBank. Viitattu 2.11.2019. (englanniksi)
  2. WHO Model List of Essential Medicines 2019. WHO. Viitattu 2.11.2019. (englanniksi)
  3. Susan Budavari (päätoim.): Merck Index, s. 292. (12th Edition) Merck & Co., 1996. ISBN 0911910-12-3 (englanniksi)
  4. a b Proposal for inclusion of carbetocin in the WHO list of essential medicines WHO. Viitattu 2.11.2019. (englanniksi)
  5. a b Ian K. M. Morton,Judith M. Hall: Concise dictionary of pharmacological agents, s. 65. Springer, 1999. ISBN 978-0-7514-0499-9 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 2.11.2019). (englanniksi)
  6. Steven M. Yentis, Nicholas P. Hirsch, James Ip: Anaesthesia and Intensive Care A-Z, s. 100. Elsevier, 2013. ISBN 978-0-7020-4420-5 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 2.11.2019). (englanniksi)
  7. Mattias Malm, Ingbritt Madsen & Johan Kjellström: Development and stability of a heat‐stable formulation of carbetocin for the prevention of postpartum haemorrhage for use in low and middle‐income countries. Journal of Peptide Science, 2018, 24. vsk, nro 6, s. e3082. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 2.11.2019. (englanniksi)