Kapinkiuru
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Birdlife Taxonomic note: BirdLife Taxonomic Working Group on jakanut Certhilauda curvirostrisin (Sibley & Monroe 1990, 1993) C. curvirostris-, (mukaan lukien brevirostris), C. subcoronata-, (mukaan lukien damarensis ja benguelensis) ja C. semitorquata-lajeihin museomateriaalien tarkistuksen ja Ryanin & Bloomerin (1999) esittämien perustelujen mukaan. Ryan & Bloomer (1999) ehdotti, curvirostrisiin, subcoronataan ja semitorquataan jakamisen lisäksi brevirostrisin ja benguelensisin kohottamisesta lajitasolle, mutta tämä, paljolti geneettiseen näyttöön perustunut käsittely ei saa tukea museoyksilöiden morfologiselta ja äänelliseltä näytöltä saati tiede- tai kansankirjallisuudelta; alalajien luokittelussa on siis olemassa selkeä ambiguiteetti ja erot niiden välillä ovat pieniä.[1] |
Kapinkiuru | |
---|---|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Luokka: | Linnut Aves |
Lahko: | Varpuslinnut Passeriformes |
Heimo: | Kiurut Alaudidae |
Suku: | Pitkänokkakiurut Certhilauda |
Laji: | brevirostris |
Kaksiosainen nimi | |
Certhilauda brevirostris |
|
Katso myös | |
Kapinkiuru (Certhilauda brevirostris) on Etelä-Afrikassa tavattava kiuruihin kuuluva varpuslintu. Laji erotettiin omaksi lajikseen pitkänokkakiurusta (Certhilauda curvirostris) vuonna 1999.[1]
Koko ja ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kooltaan kapinkiuru on noin 21 cm. Lajin pää, selkä siivet ja pyrstö ovat väriltään ruskeat. Vatsa on valkoinen, ja siinä on mustia raitoja. Nokka on kapinkiurulla pitkähkö ja hieman alaspäin taipunut. Päässä on lisäksi valkoinen silmäkulmajuova.[2]
Levinneisyys ja elinympäristö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kapinkiurua tavataan Western Capen osavaltiossa sijaitsevasta Agulhasin tasankoalueilla, joita rajaavat Bot-joki ja Georgen kaupunki.[3]. Laji elää peltomailla, mutta välttää alueita, jotka ovat tehoviljelyssä. Lajia tavataan myös hiekkaisten karoo-arojen pensaikoissa. Suurin osa lajin elinympäristöä on nykyään viljapeltoja ja laitumia, joihin se on sopeutunut hyvin. Lajin elinympäristö on tuntemattomista syistä laikuittainen.[1]
Elintavat ja ravinto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kapinkiurut liikkuvat yleensä yksin tai pareittain.[2] Laji pesii syyskuusta lokakuuhun. Pesän se rakentaa kasvillisuuden sekaan tai maahan. Naaras munii kahdesta kolmeen munaa. Poikaset poistuvat pesästä marraskuuhun mennessä.[1]
Ravintonaan laji käyttää pääasiassa hyönteisiä, mutta ajoittain myös siemeniä.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Agulhas Long-billed Lark - BirdLife Species Factsheet BirdLife International. Arkistoitu 9.3.2016. Viitattu 22.2.2009. (englanniksi)
- ↑ a b Agulhas Long-billed Lark Birds of Southern Africa. Viitattu 22.2.2009. (englanniksi)
- ↑ Kenneth Newman: Newman's Birds of Southern Africa, s. 302. Struik, 2002. ISBN 978-1-86872-735-3 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 22.2.2009). (englanniksi)