Kanuunankuulapuu
| Kanuunankuulapuu | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophyta |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Ericales |
| Heimo: | Huppukukkakasvit Lecythidaceae |
| Suku: | Kuulapuut Couroupita |
| Laji: | guianensis |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Couroupita guianensis |
|
| Katso myös | |
|
|
|
Kanuunankuulapuu (Couroupita guianensis)[2] on kuulapuiden (Couroupita) sukuun ja huppukukkakasvien heimoon kuuluva puulaji. Se kasvaa luontaisena Etelä-Amerikassa Amazonin alueella sekä mantereen trooppisissa pohjoisosissa.[3] Puu on saanut nimensä suurista, kovakuorisista kanuunankuulaa muistuttavista hedelmistään.
Kuvaus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kanuunankuulapuu on noin 35-metriseksi kasvava usein suorarunkoinen puu. Latvus on leveähkö, ja yleensä aivan rungon yläosassa. Kukinnot kehittyvät suoraan rungosta, ja runko on usein pitkälti kukintovarsien peitossa. Puu on tavallisesti ainavihanta, mutta sen on todettu pudottavan lehtensä hieman ennen kukintaa eräillä kasvualueistaan.[3]
Lehdet ovat ryhmittyneet versojen päätyihin. Lehdet ovat pyöreän soikeita, teräväkärkisiä ja yleensä 8–31 senttimetriä pitkiä. Niiden alapinta on nukkainen. Lehdet ovat ehytlaitaisia.[3]
Kukinto on rakenteeltaan terttu. Näyttävät kukat ovat 5–6 senttimetriä leveitä, voimakkaan tuoksuvia ja muodoltaan tsygomorfisia. Sekä terä- että verholehtiä on kuusi. Terälehdet ovat yleensä yläpinnaltaan vaalean tai kirkkaan punaisia, alapinnaltaan punaisenkeltaisia. Hedelehdet muodostavat huppumaisen rakenteen kukan keskelle. Emin sikiäin on kuusionteloinen. Kasvin pölyttäjinä toimivat yleensä mehiläiset.[3]
Hedelmä on muodoltaan pyöreä ja 12–25 senttimetriä halkaisijaltaan. Hedelmän kehitys ja kypsyminen kestää 12–18 kuukautta pölytyksestä. Kypsänä hedelmä putoaa puusta usein halkaisten kuoren. Hedelmän kuusilohkoinen malto on vaaleaa, mutta muuttuu hapettuessaan sinivihreäksi. Yhdessä hedelmässä on lukuisia pienehköjä noin 10–15 millimetriä pitkiä siemeniä.[3]
Levinneisyys ja elinympäristö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kanuunankuulapuu kasvaa luonnossa Kolumbiassa, Venezuelassa, Guyanassa, Surinamessa, Ranskan Guayanassa, Brasiliassa sekä Ecuadorin ja Perun Amazonin alueen puoleisissa itäosissa. Sitä esiintyy Amazonin sademetsän alueen reunoilla, mutta ei laajan metsäalueen sisäosissa. Laji kasvaa yleensä alankometsien suhteellisen kosteilla alueilla, muttei tulvametsissä.[3]
Käyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kanuunankuulapuuta käytetään lähinnä koristepuuna trooppisilla ja subtrooppisilla alueilla. Sen hedelmiä on myös käytetty eläinten rehuna, mutta ei yleensä ihmisravinnoksi.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Couroupita guianensis IUCN Red List of Threatened Species. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. (englanniksi)
- ↑ ONKI-ontologiapalvelu, Kassu (suomenkieliset nimet) yso.fi. Viitattu 30.7.2012.
- ↑ a b c d e f g Lecythidaceae Pages: Couroupita guianensis The New York Botanical Garden Virtual Herbarium. Viitattu 30.7.2012. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ITIS: Couroupita guianensis (englanniksi)
- United States Department of Agriculture (USDA): Couroupita guianensis (englanniksi)
- Flora of Pakistan: Couroupita guianensis (englanniksi)
- The Plant List: Couroupita guianensis (englanniksi)
- Pherobase: Floral volatiles of Couroupita guianensis (englanniksi)