Kantoninkiina
| Kantoninkiina | |
|---|---|
 Sinisellä väritetty alue on kantoninkiinaa puhuva alue Kiinassa. |
|
| Oma nimi | 粵語 / 粤语 [jyt² jy¹³] |
| Muu nimi | kantoni |
| Tiedot | |
| Alue |
 Kiina–  Hongkong–  Macao |
| Puhujia | noin 75 miljoonaa |
| Kirjaimisto | kiinalainen |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | sinotiibetiläiset kielet |
| Kieliryhmä | siniittiset kielet |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-2 | yue |
| ISO 639-3 | yue |
Kantoninkiina (perint.: 粵語; yksink.: 粤语; Jyutping: Jyut6 jyu5; pinyin: Yuèyǔ, kirjaimellisesti ”Yue-kieli”) on siniittinen kieli, jota puhutaan enimmäkseen kaakkoisessa Manner-Kiinassa, Hongkongissa, Macaossa, kiinalaisten vähemmistöjen keskuudessa Kaakkois-Aasiassa ja monien kantoninperäisten ulkokiinalaisten keskuudessa.[1] Kielen nimi tulee Kantonista, joka on Guangdongin maakunnan pääkaupunki.
Hongkongin ja Macaon peruslakien mukaan toinen virallinen kieli on "kiina".[2][3] Vaikka asiaa ei tätä enempää tarkenneta, kantoninkiina on de facto virallinen kieli molemmilla erityishallintoalueilla.[4][5]
Eri alueilla puhutaan erilaisia kantonin murteita. Merkittävin on Kantonin murre, jota tarkoitetaan useimmiten kantoninkiinasta puhuttaessa. Kantonin murre on lingua franca sekä Guangdongin maakunnassa että ulkomaalaisessa kantonilaisessa ympäristössä, ja sitä puhuu 70 miljoonaa ihmistä. Murretta puhutaan myös Hongkongissa, joka on Etelä-Kiinan alueen taloudellinen ja kulttuurinen pääkaupunki. Kantonin murteen lisäksi Taishanin murre, yksi sei yap- eli siyi (四邑) -murteista, pysyy elinvoimaisena. Muut kantonin murteet ovat kuolleet tai kuolemassa.
Yhteensä kantoninkiinaa puhuu maailmassa noin 75 miljoonaa ihmistä,[6] joista noin 60 miljoonaa asuu Guangdongin maakunnassa, Hongkongissa tai Macaossa.[7] Popularisoitunut kantoninkielinen media (huomattavimpina Hongkongin elokuvat, televisiosarjat ja cantopop), eristäytyneisyys ja kantoninkiinankielisten merkittävä asema talouselämässä lupailevat kielelle omaa elämäänsä. Useimmat wuxia-elokuvat Guangdongista on alun perin kuvattu kantoninkiinaksi ja sen jälkeen dubattu mandariinikiinaan, englantiin tai molempiin. Kantoninkiina on merkittävä kieli länsimaissa ja Kaakkois-Aasiassa asuvien kiinalaisten keskuudessa, sillä 1950-luvulle saakka suurin osa kiinalaisista maahanmuuttajista oli nimenomaan kantoninkielisiä.[8]
Taustaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suurin siniittinen kieli on mandariinikiina, ja joskus kantoninkiina ja lähes kaikki muut siniittiset kielet lasketaan sen murteiksi. Tämä johtunee kahdesta seikasta:
- Kielen ja murteen ero on pääosin poliittinen päätös, ja näiden kielten puhujilla ei ole itsenäistä valtiota.
- Kirjoitusjärjestelmä on pitkälti sama kuin mandariinikiinassa, ja koska merkit osoittavat merkityksen eivätkä juurikaan lausumista, näiden kielten puhujat ymmärtävät jotenkuten toistensa kirjoitusta. Esimerkiksi kantonin ja mandariinin lausuminen poikkeaa kuitenkin toisistaan niin paljon, ettei toisen kielen puhuja ymmärrä juuri sanaakaan toisen puheesta. Tosin kielioppi on melko samantapainen, vaikka sekin poikkeaa jonkin verran kielten/murteiden välillä. Kantoninkiinassassa on jonkin verran omaa sanastoa, jota ei voida kirjoittaa ”yleiskiinalaisin” merkein. Näille sanoille on kantonissa omat kirjoitusmerkkinsä, mutta virallisessa tekstissä niiden käyttöä pyritään usein välttämään. Kantoninkiinassa on myös säilynyt monia sellaisia sanontoja, jotka mandariinikiinassa ovat hävinneet normaalista kielenkäytöstä.
Koska kantoninkiinan puhujat ovat olleet enemmän tekemisissä eurooppalaisten kielten puhujien kanssa, kantoninkiina sisältää selvästi enemmän lainasanoja kuin mandariinikiina. Muutamia lainasanoja on kantonin kautta kulkeutunut mandariinikiinaan saakka.
Kantoninkiina on vanhakantaisempaa verrattuna muihin suuriin siniittisiin kieliin, sillä kantoninkiinassa sanaloppuiset klusiilit ovat säilyneet sekä tooneja on edelleen kuusi. Mandariinikiinassa tooneja on vähemmän ja kaikki vanhasta kiinasta peräisin olevat sanaloppuiset klusiilit eivät ole säilyneet.[8][5]
Äänteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alukkeet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alukkeet ovat tavujen alkukonsonantteja. Seuraavassa taulukossa esitetään kantoninkiinan alukkeet foneettisin merkein.
| Labiaali | Koronaali | Sibilantti | Palataali | Velaari | Labiovelaari | Glottaali | |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Aspiroimaton klusiili | p | t | ts | k | kʷ | (ʔ) | |
| Aspiroitu klusiili | pʰ | tʰ | tsʰ | kʰ | kʷʰ | ||
| Nasaali | m | n | ŋ | ||||
| Frikatiivi | f | s | h | ||||
| Approksimantti | l | j | w |
Alukkeista /n/ ääntyy usein [l], ja [ŋ] jää usein ääntämättä.[9] Koronaalien artikulaatiopaikka vaihtelee dentaalisen ja alveolaarisen välillä; klusiilit /t tʰ/ ovat yleensä dentaalisia, kun taas affrikaatat ja sibilantit /ts tsʰ s/ ovat alveolaarisia, ja ennen suppeita etuvokaaleja /iː yː/ palatalisoituneita.[10] Affrikaatat /ts tsʰ/ saattavat palatalisoitua myös ennen vokaaleja /œː ɵ/.[11]
Lopukkeet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lopukkeet päättävät tavun. Kantoninkiinan tapauksessa ne koostuvat vokaalista ja mahdollisesta loppukonsonantista.
| /aː/ | /ɐ/ | /ɛː/ | /e/ | /ɔː/ | /o/ | /œː/ | /ɵ/ | /iː/ | /uː/ | /yː/ | |
| Ø | aː | ɛː | ɔː | œː | iː | uː | yː | ||||
| -i / -y | aːi | ɐi | ei | ɔːy | ɵy | uːy | |||||
| -u | aːu | ɐu | ɛːu¹ | ou | iːu | ||||||
| -m | aːm | ɐm | ɛːm¹ | iːm | |||||||
| -n | aːn | ɐn | ɛːn¹ | ɔːn | ɵn | iːn | uːn | yːn | |||
| -ŋ | aːŋ | ɐŋ | ɛːŋ | eŋ | ɔːŋ | oŋ | œːŋ | ||||
| -p | aːp | ɐp | ɛːp¹ | iːp | |||||||
| -t | aːt | ɐt | ɛːt¹ | ɔːt | œːt¹ | ɵt | iːt | uːt | yːt | ||
| -k | aːk | ɐk | ɛːk | ek | ɔːk | ok | œːk |
Yksinään tavun muodostavat syllabiset nasaalit /m̩ ŋ̩/. Lopukkeet /ɛːu ɛːm ɛːn ɛːp ɛːt œːt/ esiintyvät vain arkisessa puheessa.[11] Ne puuttuvat joistakin latinisointijärjestelmistä.
Toonit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kantoninkiina on tonaalinen kieli. Tooneja on Hongkongin ja Macaon murteessa kuusi ja Kantonin murteessa seitsemän; korkea tasainen ja korkea nouseva tooni ovat Hongkongissa ja Macaossa langenneet yhteen. Perinteisesti ja diakronisesti pidäkkeisten eli klusiileihin /p t k/ loppuvien tavujen kolmea mahdollista toonia pidetään omina tooneinaan; synkronisesti ne ovat käytännössä kuitenkin samoja kuin avointen tavujen tasaiset toonit.[11]
| Tavun tyyppi | Avoimet tavut | Pidäkkeiset tavut | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Nimi | pimeä tasainen (陰平) |
pimeä nouseva (陰上) |
pimeä lähtevä (陰去) |
kirkas tasainen (陽平) |
kirkas nouseva (陽上) |
kirkas lähtevä (陽去) |
ylempi pimeä tuleva (上陰入) |
alempi pimeä tuleva (下陰入) |
kirkas tuleva (陽入) |
| Kuvaus | korkea tasainen, korkea laskeva |
keskeltä nouseva | keskinen tasainen | matala laskeva, hyvin matala tasainen |
matala laskeva | matala tasainen | korkea tasainen | keskinen tasainen | matala tasainen |
| Numero | 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 (tai 1) | 8 (tai 3) | 9 (tai 6) |
| Esimerkki | 詩, 思 | 史 | 試 | 時 | 市 | 是 | 識 | 錫 | 食 |
| IPA-toonimerkki | siː˥, siː˥˧ | siː˧˥ | siː˧ | siː˨˩, siː˩ | siː˩˧ | siː˨ | sek˥ | sɛːk˧ | sek˨ |
| IPA-toonitarke | síː, sîː | sǐː | sīː | si̖ː, sı̏ː | si̗ː | sìː | sék | sɛ̄ːk | sèk |
| Yalen toonitarke | sī, sì | sí | si | sìh | síh | sih | sīk | sek | sihk |
Kirjoitusjärjestelmä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kantoninkiinaa kirjoitetaan kiinalaisella kirjoituksella, perinteisillä merkeillä, paitsi Manner-Kiinassa, jossa sitä kirjoitetaan yksinkertaistetuilla merkeillä. Katoninkiinalainen kirjallisuus sai alkunsa 1600-luvulla.[12][13]
Latinisointi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kantoninkiinalle on useita latinisointitapoja latinalaisille aakkosille. Niistä yleisimmin tavattavia ovat nykyään Yalen latinisointi, Hongkongin opetusviraston hyväksymä kantoninkiinan pinyin ja Hongkongin kielitieteellisen seuran kehittämä Jyutping.[14][13] Suurin osa kantoninkiinan puhujista ei ole kuitenkaan perillä yhdestäkään säännönmukaisesta latinisointimenetelmästä, koska ne eivät kuulu opetusohjelmaan Hongkongissa tai Guangdongissa.
Sanasto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lukusanat 1–10 kantoninkiinaksi (Hongkongin murre):[15]
| 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | 10 |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| jat1 | ji6 | saam1 | sei3 | ng5 | luk6 | cat1 | baat3 | gau2 | sap6 |
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ What Is the Difference Between Mandarin and Cantonese? ThoughtCo. Viitattu 12.2.2022. (englanniksi)
- ↑ Basic Law 2021. Constitutional and Mainland Affairs Bureau. Viitattu 12.2.2022. (englanniksi)
- ↑ Lei Básica da Região Administrativa Especial de Macau da República Popular da China Impresa Oficial. 1999. Viitattu 12.2.2022. (portugali)
- ↑ Fears for the future of Cantonese in Hong Kong as Beijing pushes Mandarin ABC News. 12.6.2021. Viitattu 12.2.2022. (englanti)
- ↑ a b Cantonese Language - Structure, Writing & Alphabet - MustGo MustGo.com. Viitattu 12.2.2022. (englanti)
- ↑ Cantonese Accredited Language Services. Viitattu 2.7.2018. (englanniksi)
- ↑ Sonmez, Felicia: China Is Forcing Its Biggest Cantonese-Speaking Region To Speak Mandarin 25.8.2014. Business Insider. Viitattu 2.7.2018. (englanniksi)
- ↑ a b Cantonese language | Britannica www.britannica.com. Viitattu 12.2.2022. (englanniksi)
- ↑ Virginia Yip, Stephen Matthews: Basic Cantonese: A Grammar and Workbook. Routledge, 2001. ISBN 978-0415193849 Teoksen verkkoversio (viitattu 20. marraskuuta 2021). (englanniksi)
- ↑ Lee Wai-Sum, Eric Zee: Articulatory characteristics of the coronal stop, affricate, and fricative in Cantonese. Journal of Chinese Linguistics, 2010, 38. vsk, nro 2, s. 336–372. JSTOR:23754137 Artikkelin verkkoversio. Viitattu 20. marraskuuta 2021. (englanniksi)
- ↑ a b c Robert S. Bauer, Paul K. Benedict: Modern Cantonese Phonology. Walter de Gruyter, 1997. ISBN 978-3-11-014893-0 Teoksen verkkoversio (viitattu 20. marraskuuta 2021). (englanniksi)
- ↑ ScriptSource - Chinese, Yue scriptsource.org. Viitattu 12.2.2022.
- ↑ a b Cantonese language omniglot.com. Viitattu 12.2.2022.
- ↑ Hong Kong educators should embrace the system that's crucial for teaching Cantonese to non-Chinese 13.2.2021. Hong Kong Free Press. Viitattu 12.2.2022. (englanniksi)
- ↑ The Sound of the Hongkong Cantonese language (Numbers, Phrases & Story) 16.8.2020. ILoveLanguages!. Viitattu 12.2.2022. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kantoninkiinan sanakirjoja tai tietokantoja puhutusta kantonista
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- CantoDict: Kantoni-englanti sanakirja
- Hongkongin kiinalainen yliopisto: kiinalaiset merkit
- Puhuva kantonilainen sanakirja
Muita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Learn Cantonese: Perussanasto ja fonetiikka
- 粵語拼盤 (Arkistoitu – Internet Archive): Foneettinen järjestelmä
- Sheikin kantonifoorumi: Englantia puhuville kantonia opetteleville tarkoitettu foorumi
- Kantoni Ethnologuessa
- Romanisaatio