Kansanpuolue (Espanja)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kansanpuolue
Partido Popular

Perustettu 20. tammikuuta 1989
Puheenjohtaja Alberto Núñez Feijóo
Pääsihteeri Cuca Gamarra
Ideologia
Poliittinen kirjo keskusta-oikeisto[2][3]
Jäsenmäärä n. 865 000 (2013)[4]
Edustajainhuone
88 / 350
Senaatti
97 / 265
Euroopan parlamentti
13 / 59
Kansainväliset jäsenyydet Euroopan kansanpuolue
Centrist Democrat International
International Democrat Union
Kotisivu www.pp.es

Kansanpuolue (esp. Partido Popular, lyh. PP) on espanjalainen keskusta-oikeistolainen puolue. Kansanpuolue on toinen maan kahdesta suuresta valtakunnallisesta puolueesta Espanjan sosialistinen työväenpuolueen (PSOE) ohella. Nykyisessä muodossaan Kansanpuolue perustettiin vuonna 1989 seuraamaan aiempaa Kansanliitto-puoluetta (esp. Alianza Popular). Kansanpuolueen kannattajista ja jäsenistä käytetään nimeä populares.

Kansanpuolue on Euroopan kansanpuolueen täysjäsen ja Euroopan parlamentissa puolueen edustajat kuuluvat Euroopan kansanpuolueen ryhmään.

Nykymuotoisen Kansanpuolueen edeltäjän Kansanliiton (Alianza Popular) perusti lokakuussa 1976 entinen Francisco Francon diktatuurihallinnon uudistusmielinen ministeri Manuel Fraga Iribarne oikeistokonservatiiviseksi voimaksi demokratisoituvaan Espanjaan. Vaikka puolueen kannatuspohja koostui Francon diktatuurin entisistä tukijoista, se pyrki virallisesti irrottautumaan falangistisesta perinnöstään. Alianza Popular kannatti vähittäistä siirtymistä demokratiaan ja menestyi vaaleissa aluksi heikosti.

Nykyinen Kansanpuolue muodostettiin vuonna 1989, kun Kansanliitto, Demokraattinen kansanpuolue (esp. Partido Demócrata Popular) ja Liberaalinen puolue (esp. Partido Liberal) yhdistyivät. Puolueet olivat tehneet yhteistyötä jo vuodesta 1982, jolloin ne saivat yhdessä 26 prosenttia äänistä. Kansanpuolue keräsi 1990-luvulla kannatusta maltillisilla keskustalaisilla kannanotoilla ja voitti vuoden 1996 parlamenttivaalit. Puolue voitti myös vuoden 2000 vaalit saaden ehdottoman enemmistön edustajainhuoneeseen. Hallitusvastuussa se oli vuosina 1996–2004 José María Aznarin kaudella. Vuoden 2011 vaaleissa puolue sai ehdottoman enemmistön parlamenttiin ja palasi hallitukseen Rajoyn johdolla. Vuoden 2015 vaaleissa Kansanpuolueen kannatus jäi alle 29%, ja se menetti kymmeniä paikkoja edustajainhuoneessa.

Puolue on vuodesta 2009 rypenyt ns. Gürtel-korruptioskandaalissa, josta 2018 tuomittiin kymmeniä poliitikkoja ja liikemiehiä.[5]

Marraskuussa 2019 sosialistit onnistuivat säilyttämään asemansa suurimpana puolueena maan ennenaikaisissa parlamenttivaaleissa. Sosialistit saivat äänistä 28 prosenttia. Kannatus putosi hieman huhtikuun vaaleista ja puolue menetti kolme paikkaa parlamentissa. Nyt se sai 120 paikkaa. Kaikkiaan jaossa parlamenttiin oli 350 paikkaa. Toiseksi suurimpana puolueena jatkoi toinen vanha valtapuolue konservatiivinen PP. Se sai vajaat 21 prosenttia äänistä, mikä antoi puolueelle 88 paikkaa. Puolue paransi asemaansa selkeästi kevään vaaleista. Suurin voittaja oli kuitenkin äärioikeistolainen Vox, joka nousi parlamentin kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi.[6]

Poliittinen linja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kansanpuolueen päätoimisto Madridissa.

Kansanpuolue on yleisesti suuntaukseltaan konservatiivinen, mutta puolueen sisällä on kristillisdemokraattista, oikeistoliberaalista ja maltillista ajatusmaailmaa edustavia siipiä. Talouspoliittisesti puolue on ollut markkinatalousmyönteinen ja José Maria Aznarin pääministerikaudella kansanpuolue toteutti useita markkinaliberaaleja uudistuksia. Muihin Länsi-Euroopan keskusta-oikeistolaisiin puolueisiin verrattuna kansanpuolue on selvästi enemmän arvokonservatiivinen, mikä näkyy monien puolueen jäsenten suhtautumisessa esimerkiksi homoseksuaalisuuteen, aborttiin ja maahanmuuttoon.[3]

Terrorismia, kuten ETA-järjestöä, vastaan kansanpuolue on ajanut kovaa linjaa ja perinteisesti puolue on vastustanut yrityksiä laajentaa Espanjan alueiden autonomiaa, erityisesti Kataloniassa.[3] Ulkopolitiikassa puolue yritti 2000-luvun alussa Aznarin johdolla voimakkaasti lähentää Espanjan suhteita George W. Bushiin, vieden maan mukaan yhdeksi tärkeimmistä osallisista tämän aloittamaan Irakin sotaan. Epäsuosittu sota oli eräs syy vuoden 2004 vaalitappioon, jonka jälkeen kansanpuolue on palannut maltillisemmalle linjalle.

Vaalimenestys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Edustajainhuoneen vaalit
Vuosi Osuus Äänimäärä Paikkoja Tulos
1989 Muuttumaton 25,8 % Muuttumaton 5 285 972
107 / 350
oppositio
1993 Nousua 34,8 % Nousua 8 201 463
141 / 350
oppositio
1996 Nousua 38,8 % Nousua 9 716 006
156 / 350
vähemmistöhallitus
2000 Nousua 44,5 % Nousua 10 321 178
183 / 350
enemmistöhallitus
2004 Laskua 37,7 % Laskua 9 763 144
148 / 350
oppositio
2008 Nousua 39,9 % Nousua 10 278 010
154 / 350
oppositio
2011 Nousua 44,6 % Nousua 10 866 566
186 / 350
enemmistöhallitus
2015 Laskua 28,7 % Laskua 7 215 530
123 / 350
toimitusministeristö
2016 Nousua 33,0 % Nousua 7 941 236
137 / 350
vähemmistöhallitus
oppositio (6/2018–)
2019 I Laskua 16,7 % Laskua 4 373 653
66 / 350
toimitusministeristö
2019 II Nousua 20,8 % Nousua 5 047 040
89 / 350
oppositio

Puheenjohtajat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Puheenjohtaja Toimikausi
Manuel Fraga Iribarne 1989–1990
José María Aznar 1990–2004
Mariano Rajoy 2004–2018
Pablo Casado 2018–2022
Alberto Núñez Feijóo 2022–
  1. a b Spain Parties and Elections in Europe. 2015. Viitattu 6.5.2015. (englanniksi)
  2. a b Kansainvälisen keskusta-oikeistolaisen allianssin jäsenet idu.org. Viitattu 12.6.2020.
  3. a b c Terry, Chris: People's Party (PP) demsoc.org. 20.5.2014. The Democratic Society. Arkistoitu 4.2.2018. Viitattu 3.2.2018. (englanniksi)
  4. Gómez, Carolina: El censo del PP frena su crecimiento coincidiendo con el 'caso Bárcenas' 17.7.2013. Cadena Ser. Viitattu 22.12.2014. (espanjaksi)
  5. Espanjan suurinta korruptiovyyhtiä puidaan jälleen oikeudessa – ex-rahastonhoitaja kertoo katsoneensa vierestä, kun pääministeri tuhosi todisteita Yle, 2021
  6. Espanjan vaaleissa sosialistit säilyttivät niukan johdon Yle Uutiset. Viitattu 24.2.2020.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]