Kansan Elokuva

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kansan Elokuva oli suomalaisen työväenliikkeen 1940-luvun lopulla perustama elokuvajärjestö (Kansan Elokuva ry, 1945)[1] ja sen rinnalle kahta vuotta myöhemmin perustettu yhtiö (Kansan Elokuva Oy, 1947).[2] Yritys, yhdistys ja niiden ympärille muodostetut muut yhtiöt ja yhdistykset asetettiin konkurssiin joulukuussa 1961.[2][1]

Kansan Elokuva ry

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1945 perustetun yhdistyksen tarkoituksena oli ”edistää elokuva-alan kaikinpuolista kehittämistä Suomessa kansanvaltaisia, sosialistisia ja sivistyksellisiä päämääriä silmälläpitäen”. Yhdistyksen perustajia olivat Sosialidemokraattinen Työläisnuorisoliitto, Suomen Sosialidemokraattinen Puolue (SDP) ja Suomen Kansan Demokraattinen Liitto.[1] Yhdistys auttoi työväentalojen elokuvateatteritoiminnan aloittamista ja pyörittämistä antamalla neuvontaa teatterien sisustuksessa, koneiden hankinnassa, turvallisuuskysymyksissä ja rahoituksessa. Se piti yllä myös elokuvien vuokraustoimintaa, jota vuoden 1956 toimintakertomuksessa kutsuttiin maan laajimmaksi. Vuoden 1956 aikana järjestettiin 9 466 elokuvaohjelmaa. Jäsenteattereita oli 71 ja niissä yhteensä 16 525 istumapaikkaa.[3]

Kansan Elokuva Oy ja Allotria Filmi Oy

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdistyksen rinnalle vuonna 1947 perustetun Kansan Elokuva Oy:n takana oli SDP ja muita sosialidemokraattisia järjestöjä. Sen tarkoituksena oli harjoittaa koko maata käsittävää elokuvatoimintaa. Yhtiö kuului Janne Hakulisen johtamaan Työväen Yhteisöjen Keskus -yhtiöryhmään, ja sen prokuristeina toimivat muiden muassa Topo Leistelä (1949–1954), Erik Blomberg (1955–1960) ja Armand Lohikoski (1960–1961).[2] Koko Työväen Yhteisöjen Keskus kaatui konkurssissa joulukuussa 1961.

Yrityksen nimi muutettiin vuonna 1955 Allotria Filmi Oy:ksi vuonna 1953 Helsingin Vallilaan perustetun samannimisen elokuvateatterin mukaan. Vuonna 1958 Allotria Filmi perusti elokuvateatterin myös Poriin. Allotria Filmi toi maahan ruotsalaisen Nordisk Tonefilmin elokuvia ja muita eurooppalaisia ja yhdysvaltalaisia filmejä. Allotria Filmillä oli myös valokuvaamo ja valokuvalaboratorio.[3]

Allotria Filmin johtajana toimi Erik Blomberg ja sen työntekijöitä olivat muiden muassa Ossi Skurnik ja uraansa aloitteleva Jukka Virtanen.[4]

Koulu- ja järjestöelokuva ry

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1956 perustettiin Koulu-ja järjestöelokuva r.y. hankki koulujen ja yhdistysten käyttöön elokuvia ja niiden esitysvälineitä. Vuonna 1956 sen filmivalikoimaan sisältyi lähes 500 elokuvaa, valtaosin 16 millimetrin mutta yhä enemmän myös 8 millimetrin kopioina. Tuolloin yhdistys alkoi välittää englannin ja ranskan kielikursseja elokuvamuodossa ja vuokrata musiikkielokuvia ”filmitanssiaisten” järjestämiseksi.[3]

Elokuvatuotantoa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansan Elokuva Oy tuotti vuosina 1946–1955 yhteensä 76 lyhytelokuvaa. Allotria Filmi Oy jatkoi toimintaa 98 lyhytelokuvalla, joista valtaosa oli Ajan kuvastin -nimisiä, elokuvateattereiden alkufilmeinä esitettäviä uutiskatsauksia.[2]

Kansan Elokuva Oy:n tuotantoa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Allotria Filmi Oy:n tuotantoa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. a b c Uusitalo, Kari: Suomalaisen elokuvan vuosikymmenet. Johdatus kotimaisen elokuvan ja elokuva-alan historiaan 1896–1963, s. 147. Otava, 1965.
  2. a b c d Uusitalo, Kari: [1], Elonet, KAVI 4.10.2014. Viitattu 22.9.2016.
  3. a b c Hakulisen konserni (PDF) (Arkistoitu – Internet Archive), kirj. 1956. Työväenyhteisöjen Keskus. Viitattu 22.9.2016.
  4. Tanskanen, Petri: Siinä näkijät, missä tekijät, Jukka Virtasen muistelmien Kuvassa keskellä esittely. Työväenperinne ry 2003. Viitattu 22.9.2016.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]