Kansallinen blokki

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kansallinen blokki tai kansallinen yhtymä (ransk. Bloc National) oli Ranskassa ensimmäisen maailmansodan jälkeen syntynyt oikeistopuolueiden liittouma, joka hallitsi maan parlamenttia vuosina 1919–1924. Sen johtajiin kuuluivat muun muassa presidentti Alexandre Millerand ja aiempi presidentti Raymond Poincaré.

Sotaa seuranneen kansallismielisen hengen siivittämänä Kansallinen blokki sai marraskuun 1919 vaaleissa noin kolmen neljäsosan enemmistön parlamentin alahuoneeseen eli edustajainkamariin, mikä oli yksi oikeiston parhaista vaalituloksista kolmannen tasavallan historiassa. Parlamenttiryhmään kuului paljon sotaveteraaneja sekä konservatiivisia katolisia, jotka halusivat vahvistaa uudelleen katolisen kirkon asemaa Ranskassa. Kyseinen tavoite ei kuitenkaan toteutunut. Kansallinen blokki ajoi myös tinkimätöntä linjaa Saksan maksettavaksi määrättyjen sotakorvausten suhteen, mikä huipentui Ruhrin miehitykseen tammikuussa 1923. Ranskan frangin arvon aleneminen synnytti kuitenkin pian Ranskassa talouskriisin, joka vähensi hallituksen suosiota.[1] Oikeisto hävisi toukokuussa 1924 parlamenttivaalit keskustan ja vasemmiston muodostamalle vasemmistokartelli (Cartel des Gauches) -liittoumalle.[1][2]

  1. a b Bloc National (englanniksi) Encyclopædia Britannica. Viitattu 2.8.2013.
  2. Cartel des Gauches (englanniksi) Encyclopædia Britannica. Viitattu 13.5.2023.