Kansalaisopistojen liitto
| Kansalaisopistojen liitto KoL ry, Medborgarinstitutens förbund MiF rf | |
|---|---|
 |
|
| Perustettu | 1919 |
| Toimiala | järjestöt, yhdistykset ja säätiöt[1] |
| Kotipaikka | Helsinki[1] |
| Jäsenmäärä | noin 200[2] |
| Toiminnanjohtaja[3] | Jaana Nuottanen[3] |
| Aiheesta muualla | |
| Kansalaisopistojen liitto | |
Kansalaisopistojen liitto KoL ry, Medborgarinstitutens förbund Mif rf toimii vapaan sivistystyön, kansalaisopistojen ja opistolaisyhdistysten edunvalvojana.[2]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomen suurruhtinaskunnan ensimmäinen kansalaisopisto on Tampereen työväenopisto, joka perustettiin vuonna 1899.[4] 1900-luvun alussa perustettiin Oulun työväenopisto, Vaasan työväenopisto, Viipurin työväenopisto, Turun suomenkielinen työväenopisto ja Turun ruotsinkielinen työväenopisto. Kotkan työväenopisto alkoi toimia vuonna 1911, Helsingin työväenopisto vuonna 1914 ja Kuopion kansalaisopisto vuonna 1916. Opistojen opetus perustui pitkälti iltaluentoihin ja toverielämään, ja niiden ympärille syntyivät ensimmäiset opistolaisyhdistykset.[4] Suomen Setlementtiliitto perustettiin vuonna 1918.[5]
1919–1999
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Opistot alkoivat järjestäytyä ja vuonna 1919 toisessa Suomen työväenopistojen edustajakokouksessa päätettiin Työväenopistojen liiton perustamisesta. Sen tavoite oli edistää työväenopistoaatetta, valvoa opistojen yhteisiä etuja ja ylläpitää niiden välistä vuorovaikutusta.[4]
Vuonna 1967 Työväenopistojen liitto vaihtoi nimekseen Kansalais- ja työväenopistojen liitto.[4]
1970-luvun öljykriisin vuoksi julkisia menoja alettiin karsia, ja myös opistot joutuivat säästötoimiin. Hallituksen esitys valtion tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1977 kielsi uuden opistohenkilöstön palkkaamisen ja pyrki rajoittamaan ”harrastusaineiden” opiskelua. Opistot vastustivat esitystä ja Kansalais- ja työväenopistojen liitto keräsi sitä vastustavaan adressiin 261 881 allekirjoitusta. Eduskunta ei hyväksynyt hallituksen esitystä. Opistot rajoittivat menojaan omatoimisesti, eikä lainsäädännöllisiä toimenpiteitä tarvittu.[4]
Vuonna 1992 astui voimaan kansalaisopistolaki, osana koululakien uudistusprosessia, ja kansalaisopistot alkoivat tarjota aiempaa enemmän kursseja myös lapsille ja nuorille.[4]
2000-luku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 2009 Kansalais- ja työväenopistojen liiton uudeksi nimeksi tuli Kansalaisopistojen liitto KoL ry, Medborgarinstitutens förbund Mif rf.[4][6]
Organisaatio
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kansalaisopistojen liitto KoL ry:llä oli vuonna 2024 lähes 200 jäsentä, joista suurin osa ylläpiti kansalaisopistoa. Jäsenet ovat yleensä kuntia, kuntayhtymiä tai yksityisten opistojen ylläpitäjiä, kansalaisopistoja tai opistojen opiskelijayhdistyksiä.[2]
Liiton päättävä elin on liittokokous, kun taas toimeenpanovallasta vastaa hallitus, jonka toimikausi on kolmivuotinen. Varsinainen liittokokous pidetään kesäkuussa kolmen vuoden välein. Kokouksessa valitaan hallituksen puheenjohtaja, kaksi varapuheenjohtajaa sekä kahdeksan muuta jäsentä ja näiden henkilökohtaiset varajäsenet.[2] Vuonna 2023 hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Sannasirkku Autio, joka on Vaasan opistojen johtava rehtori.[7]
Liitto saa toiminnalleen yleisavustuksia ja hankekohtaisesti erityisavustuksia opetus- ja kulttuuriministeriöltä.[2]
Liitto on jäsenenä muun muassa Elinkeinoelämän keskusliitossa, Pohjola-Nordenissa, Suomen pakolaisavussa ja Vapaassa sivistystyössä.[2]
Se tekee yhteistyö myös muun muassa Suomen Kuntaliiton, aluehallintovirastojen, ELY-keskuksien, ministeriöiden, opetushallituksen, Suomen setlementtiliiton, Opintokeskukset ry:n ja Kansallisen koulutuksen arviointikeskus Karvin kanssa.[2]
Toiminta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kansalaisopistojen liitto toimii vapaan sivistystyön, kansalaisopistojen ja opistolaisyhdistysten edunvalvojana.[2] Liiton tavoitteena on, että kaikki Suomessa asuvat voivat halutessaan kehittää itseään kansalaisopistojen kautta. [8]
Liitto on vastustanut valtionosuuksien leikkauksia muun muassa keräämällä nimiä adressiin[9] ja osallistumalla kannanottoihin muiden opetusalan järjestöjen kanssa [10]
Liitto on myös tilannut vuonna 2018 julkaistun[11] Itä-Suomen yliopiston aikuiskasvatustieteen professori Jyri Mannisen tekemän selvityksen.[12] Mannisen mukaan kansalaisopistojen kursseille osallistuminen lisää hyvinvointia, itseluottamusta ja ystävyyssuhteita ja tuo arkeen ja työhön liittyvää uutta osaamista.[11]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Kansalaisopistojen liitto KoL - Medborgarinstitutens förbund MiF - yritystiedot Finder. Viitattu 6.11.2024.
- ↑ a b c d e f g h KoL kansalaisopistojenliitto.fi. Viitattu 6.11.2024.
- ↑ a b Yhteystiedot kansalaisopistojenliitto.fi. Viitattu 6.11.2024.
- ↑ a b c d e f g Kansalaisopistotoiminnan historia 1899-2019 kansalaisopistot.fi. Viitattu 11.10.2024.
- ↑ Usein kysyttyä Suomen Setlementtiliitto. Viitattu 25.10.2024.
- ↑ KoL kansalaisopistojenliitto.fi. Viitattu 25.10.2024.
- ↑ Hallitus 2023–2026 kansalaisopistojenliitto.fi. Viitattu 6.11.2024.
- ↑ Toimintasuunnitelma 2024–2026 kansalaisopistojenliitto.fi. Viitattu 6.11.2024.
- ↑ Kansalaisopistot käyvät adressin voimalla säästöuhkaa vastaan Yle Uutiset. 12.11.2013. Viitattu 6.11.2024.
- ↑ Järjestöt varoittavat: yli sata oppilaitosta voidaan joutua lakkauttamaan, jos vapaan sivistystyön rahoituksen rajut leikkaukset toteutuvat Yle Uutiset. 23.5.2023. Viitattu 6.11.2024.
- ↑ a b Tutkimus: Kansalaisopiston kursseille osallistuminen lisää hyvinvointia ts.fi. 20.9.2018. Viitattu 18.10.2024.
- ↑ Wallius, Anniina: Kuntohoitola, toinen koti, viikon kohokohta – kansalaisopistot saavat opiskelijoiltaan loistavia mainesanoja Yle Uutiset. 22.9.2018. Viitattu 18.10.2024.
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Nyström, Samu: Unelma sivistyneestä kansakunnasta - Kansalaisopistojen liitto 100 vuotta, 2019