Kansainvälinen rikollisuus
Kansainvälinen rikollisuus voi tarkoittaa esimerkiksi rikosta kansainvälistä oikeutta vastaan, rikosta ihmisyyttä vastaan tai sotarikosta. Käsite voi viitata myös rajat ylittävään huumekauppaan, asekauppaan, rahanpesuun tai ihmiskauppaan.
Kansainvälisen rikollisuuden torjunta ja tutkinta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kansainvälisesti rajat ylittävä rikollisuuden torjunta ja rikostutkinta ovat avainasemassa. Interpol on kansainvälinen 192 jäsenvaltion muodostama poliisiorganisaatio.
Interpolin päätavoitteet vuodella 2017 olivat:[1]
- Terrorismin torjunta
- Rajayhteistyö
- Rikosten torjunta
- Kyberturvallinen ympäristö
- Edistää kansainvälistä yhtenäisyyttä
- Luvattomien markkinoiden hillitseminen
- Tukea turvallisuutta ja vakautta
Tiedon jakaminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kansainvälisen rikollisuuden torjunnan avainasemassa on tietojen vaihto. Kansainväliset organisaatiot kuten Interpol ylläpitää useita tietokantoja tai rekistereitä. Heillä on mm yli 205000 henkilön tietokanta rikollisista ja kadonneista. Lisäksi on DNA profiileja 83 maasta ja yli 170000 DNA profiilia. Sormenjälkitietokannassa on yli 180000 henkilön sormenjäljet.
Muita Interpolin rekistereita [2]
- Varastetut matkadokumentit, 74 milj kpl
- varastetut ajoneuvot yli 7 milj kpl
- ulkomaiset terroristit yli 46000 hlöä
- käsiaserekisteri n. 850.000 kpl'
Euroopan unionin alueella
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
EU:n parlamentissa rikollisuutta, korruptiota ja rahanpesua tutkii erityisvaliokunta (CRIM). EU-alueella rikollisuuden ehkäisyä suorittaa Europol. Tällä hetkellä tutkinnassa on yli 5 000 järjestäytyneen rikollisuuden ryhmää, jotka toimivat kansainvälisesti. Vuonna 2013 vastaava luku oli 3 600 kansainvälistä ryhmää. Määrän kasvua selostaa mm ryhminen pienentyminen, kansainvälisen rikollisuuden siirtyminen internetiin ja kyberrikollisuuteen. Viimeisten vuosien aikana yli 180 eri kansallisuutta on ollut osallisena järjestäytyneessä rikollisuudessa, mutta 60 % rikoksista on kuitenkin EU-jäsenvaltion kansalaisten käsialaa.[3]
Interpol arvioi, että 70 % järjestäytyneen rikollisuuden ryhmistä operoi useammassa kuin kolmessa maassa. Lisäksi 45 % järjestäytyneestä rikollisuudesta on osallisena useammassa rikoksessa.
Järjestäytynyt rikollisuus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Europolin järjestäytyneen rikollisuuden yksikkö on listannut kahdeksan pääaluetta.[4]
- kyberturvallisuus
- huumeiden valmistus, kuljetus ja jakelu
- salakuljettaminen
- organisoitu omaisuuteen kohdistuva rikollisuus
- ihmiskauppa
- rahanpesu ja finanssirikokset
- asiakirjaväärennökset
- online kauppa laittomilla tuotteilla ja palveluilla
Rahanpesu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yleisesti arvioidaan, että EU:ssa tuotetaan vuosittain 110 miljardia euroa rikollisin keinoin. Rikollisestä toiminnasta ja rahanpesusta peräisin oleva raha saattaa päätyä terrorismin rahoitukseen. EU maissa rahanpesu on rikos, mutta rangaistuksissa on eroja. Rahanpesu tarkoittaa käteisen rahan viemistä rajan yli, tällä hetkellä ilmoitusvelvollisuusraja on 10.000 EUR.[5]
Operaatio Käärme esimerkiksi iski kansainväliseen organisoituun rahanpesuun. Rikollisjärjestö toimi pääasiassa Espanjassa ja koostui Kiinan kansalaisista, jotka pesivät kuuden vuoden aikana yli 300 miljoonaa Etelä-Euroopan maissa. Verkosto toi Eurooppaan erilaisia väärennettyjä tuotteita mm. väärentämällä asiakirjoja. Rikosryhmittymällä oli käytössä monitukaiset yritysrakenteet useiden EU jäsenvalioiden alueilla. [6]
Terrorismi EU:ssa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yksi isoimmista EU:n prioriteeteistä on terrorismin torjunta. Selkeä suunnanmuutos tapahtui vuoden 2015 Pariisin iskujen jälkeen. Vuonna 2017 kuolinuhreja sisältäneitä iskuja tehtiin kuudessa EU-maassa, joissa kuoli 62 ihmistä ja loukkantuneita oli yli 800. Pidätyksiä tehtiin 705 kappaletta yhteensä 18 jäsenmaassa, joista 373 kpl tehtiin Ranskassa. [7] Unionin tasolla Europolin alaisuudessa toimii Euroopan terrorismin torjuntakeskus, joka taistelee terrorismia vastaan. Terrorismintorjuntakeskus tekee yhteistyötä jäsenvaltioiden viranomaisten kanssa ja Euroopan kyberturvallisuuskeskuksen (EC3) sekä salakuljetuksia tutkivan eurooppalaisen keskuksen (EMSC) kanssa.
| Pidätyksiä | Kuolleet | Iskuja | Terrori iskuihin tuomitut[4] | |
|---|---|---|---|---|
| 2014 | 395 | 4 | 2 | 444 |
| 2015 | 687 | 150 | 17 | 513 |
| 2016 | 1002 | 142 | 142 | 580 |
| 2017 | 705 | 62 | 33 |
Vuoden 2017 luvut sisältävät epäonnistuneet ja onnistuneet iskut. Vuoden 2017 luvuista 76 kpl iskujen määrästä tapahtui Isosta-Britanniasta. Vuoden 2016 pidätetyistä suurin osa oli jihadisteja. Terroristien rahoituksesta 40 % uskotaan tulevan rikollisuuden kautta [8][9]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Interpol: ANNUAL REPORT 2017. Interpol, 2017.
- ↑ Interpol: Factsheets Databases. Factsheets Databases, 2018-08. Interpol.
- ↑ Organised crime groups (OCGs) and other criminal actors - SOCTA 2017 europol.europa.eu.
- ↑ a b Europol: EUROPEAN UNION TERRORISM SITUATION AND TREND REPORT 2017. European Union Agency for Law Enforcement Cooperation, 2017.
- ↑ Terrorismin ja rikollisuuden rahoitusta vastaan | Ajankohtaista | Euroopan parlamentti europarl.europa.eu.
- ↑ Large Chinese Money Laundering Network Dismantled | Europol europol.europa.eu.
- ↑ EU taistelee terrorismia vastaan | Ajankohtaista | Euroopan parlamentti europarl.europa.eu.
- ↑ Terrorismi EU:ssa: tilastoja ja tietoa | Ajankohtaista | Euroopan parlamentti europarl.europa.eu.
- ↑ 2017 EU Terrorism Report: 142 failed, foiled and completed attacks, 1002 arrests and 142 victims died | Europol europol.europa.eu.