Kansainvälinen humanitaarinen oikeus
Kansainvälinen humanitaarinen oikeus (ennen sodan oikeussäännöt) on yksi kansainvälisen oikeuden osa-alue, joka säätelee sodankäyntiä. Se säätelee sodassa tapahtuvaa voimankäyttöä ja sen rajoja, menetelmiä ja kohteita. Kansainvälisen humanitaarisen oikeuden ulkopuolelle jää voimankäytön oikeutus ja voimankäyttöön ryhtymistä rajoittavat oikeussäännöt. Se siis säätelee vain jo alkanutta sodankäyntiä, ei sodankäynnin aloittamista. Pelkistäen se käsittelee valtioiden välisiä sotia ja vain vähäisessä määrin valtioiden sisäisiä sisällissotia tai näitä alempitasoisia väkivaltaisuuksia.[1][2]
Kansainvälinen humanitaarinen oikeus jaetaan kahteen osaan: valtioiden välisten sotien oikeussäännöt ja valtion sisäisen sodan oikeussäännöt. On ehdotettu, että jaottelusta luovuttaisiin ja siirryttäisiin vain yhteen oikeussäännöstöön, mutta toistaiseksi tämä ei ole mahdollista kansainvälispoliittisista syistä. Kansainvälinen humanitaarinen oikeus määrittelee sodan oikeudellisessa mielessä, ja oikeudellisessa mielessä on olemassa vain yksi sodan muoto ja taso.[2]
Humanitaarisen oikeuden perusedellytys on ollut vastapuolen tunnustaminen ihmisyhteisöksi. Sotaa ja konflikteja on pyritty säätelemään tuhansia vuosia muun muassa lainsäädännön, moraaliohjeiden, uskonnollisten määräysten ja ritarillisten käsitysten kautta. Oikeuden muotoutumiseen ovat vaikuttaneet myös esimerkiksi taloudelliset syyt, jolloin sodan vahingot ovat säilyneet vähäisempinä[3].
Suomen Punaisen Ristin alaisuudessa kokoontuu humanitaarisen oikeuden vapaaehtoistoiminnan ryhmiä useilla paikkakunnilla Suomessa.[4]
Humanitaarisen oikeuden käsite
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Humanitaarisen oikeussäätelyn säännösryhmät:
| Henkilölliset | Säännökset asevoimista, humanitaarista suojaa nauttivista, siviilihenkilöistä. |
| Ajalliset | Humanitaarista oikeutta sovelletaan myös ennen sodankäyntiä ja sen jälkeen, toisin kuin sotatilalakeja. |
| Välineelliset | Säännökset taistelumenetelmistä, taisteluvälineiden käyttörajoitukset. |
| Alueelliset | Säännökset sotatoimialueesta sekä puolueettomuus alueista ja kansainvälisen huoltotoiminnan alueista. |
| Selkkausten luonteen | Säännökset, jotka yhä enenevässä määrin suojaavat myös sisällissotia (vrt. valtioiden väliset). |
| Humanitaarisen oikeuden valvonta | Säännökset, jotka liittyvät kansainväliseen rikosoikeuteen. |
Humanitaarisen oikeuden lisäksi konflikteihin vaikutetaan seuraavilla kansainvälisen oikeuden sopimuksilla:
| Ihmisoikeudet | ovat läheisesti humanitaarisen oikeuden kanssa vastaavia, mutta käsittelevät laajemmin valtion kansalaisia rauhanaikana |
| Rauhan sopimukset | velvoittavat valtioita selvittämään riitaisuudet rauhanomaisesti |
| Väkivallan käyttökiellot | sisältyy nykyisin YK:n peruskirjaan, jolla rajoitetaan hyökkäysoikeutta valtioita vastaan |
| Aseidenriisunta ja asevalvonta | sopimukset, esimerkkinä Geneven kaasupöytäkirja 1925 |
| Kansainvälinen rikosoikeus | sopimukset, joita käytetään tehostamaan humanitaarista oikeutta |
| Pakolaisoikeus | |
| Kansainvälinen ympäristöoikeus | |
| Valtion vastuuoikeus | |
| Kansainvälinen ilmailuoikeus | |
| Kansainvälinen merioikeus | |
| Diplomatia | |
| Avaruusoikeus |
Oikeuskäytäntö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Oikeuskäytäntöä suorittavat valtioiden omat tuomioistuimet, kansainvälisen oikeuden elimet, kansainvälinen rikostuomioistuin sekä YK:n turvallisuusneuvoston perustamat ad hoc -kansainväliset rikostuomioistuimet (esimerkiksi Jugoslavian ja Ruandan sotarikostuomioistuimet).
Yleiset oikeusperiaatteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Oikeusperiaatteina
- laillinen oikeudenkäyntijärjestys
- syyttömyysolettama
- oikeus tulla tunnustetuksi henkilöksi myös vastapuolen sotilas- ja muiden viranomaisten taholta
Oikeuslähderyhmät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ensisijaiset oikeuslähteet:
| Tärkeimmät sopimukset[5] | Muita merkityksellisiä sopimuksia[5] | |
| Kansainväliset valtiosopimukset | Maasodankäyntiä rajoittava Haagin sopimus Geneven yleissopimus Konventionaalisten aseiden puitesopimus ENMOD-sopimus Unescon yleissopimus kulttuuriomaisuuden suojelemisesta sodassa |
Pietarin julistus 11.12.1868 (räjähtävät luodit) Haagin julistus 29.7.1899 (hajoavat tai litistyvät luodit) Geneven protokolla 17.6.1925 (taistelukaasut) Lontoon sukellusvenesotaa rajoittava asiakirja 6.11.1936 Bioasekonventio 10.4.1972 Kemiallisten aseiden kieltosopimus 1997 Ottawan sopimus (jalkaväkimiinat) |
| Kansainvälinen tapaoikeus | Kansainvälinen humanitaarinen tapaoikeus. Valtaosin humanitaarinen oikeus on ollut ns. kansainvälistä tapaoikeutta. | |
| Yleiset oikeusperiaatteet | Sivistyskansojen tunnustamat oikeusperiaatteet (lähtökohtaisesti YK:n jäsenvaltioiden väestöt luetaan sivistyskansoihin). |
Toissijaiset oikeuslähteet:
| Tuomioistuinten oikeuskäytäntö | Oikeudelliset ratkaisut sekä kansainvälisten että valtionsisäisten tuomioistuinten ja muiden oikeudellisten elinten osalta. |
| Tieteisoppi | Eri maiden etevimpien tutkijoiden opit ovat aiemmin vaikuttaneet humanitaariseen oikeuteen. Esimerkiksi espanjalainen dominikaanimunkki Francisco de Vitoria (1492–1546) on vaikuttanut Amerikan alkuperäisasukkaiden asemaan. |
Muita kansainvälisiä sopimuksia, jotka eivät yleensä ole oikeudellisesti sitovia. Asiakirjat sitovat sopijapuolia kuitenkin poliittisesti silloin, kun nämä ovat aktiivisesti osallistuneet niiden laadintaan.
- Soft Law -prosessit, kuten kansainvälisten humanitaaristen järjestöjen päätöslauselmat, julistukset ja kannanotot
- ETYJ:n eli Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön asiakirjat
- ammattiryhmien eettiset säännöt
- asiantuntijoiden kannanotot
- kansainvälisten kansalaisjärjestöjen (NGO) kannanotot, esimerkiksi Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun kansainvälisen konferenssin päätöslauselmat
- valtioiden yleiset käyttäytymissäännöt ja menettelytapaohjeet
- suomalaista sotilasta velvoittavat säännöt sekä vastaavat muiden maiden asiakirjat
- valtioiden yksipuoliset lupaukset, kuten lupautuminen tulitaukoon
Tärkeimmät periaatteet sotilaallisen toiminnan säätelyssä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Mielivaltaisen toiminnan kielto | Selkkausten osapuolet eivät saa toimia mielivaltaisesti. Humanitaarisessa oikeudessa on luvallista vedota sotilaallisten toimien välttämättömyyteen vain silloin, kun nämä on sopimusmääräyksillä nimenomaisesti ilmaistu. |
| Siviili- ja sotilaskohteiden erottelu | Periaatteen mukaan asevoimia saa kohdistaa ainoastaan sotilaskohteisiin. Ei-taistelevat, kuten haavoittuneet, eivät ole sotilaskohteita. |
| Inhimillisyys | Periaate velvoittaa lääkintä- ja avustustoimintaan puolueettomasti. Vangiksi otettuja taistelijoita on suojeltava kaikelta väkivallalta ja kidutukselta. |
| Tarpeettoman kärsimyksen ja liiallisten vammojen aiheuttamisen kielto | Periaate kieltää tarpeetonta kärsimystä aiheuttavat aseet. Periaatteessa kaikki siviiliväestölle aiheutettu kärsimys on tarpeetonta. Periaatetta voidaan soveltaa myös ekologisten tuhojen välttämiseksi. |
| Suhteellisuusperiaate | Sotilaskohteiden iskujen saavutettavissa oleva hyöty ei saa olla epäsuhdassa siviiliväestölle aiheutuneisiin vahinkoihin. |
| Petollisuuden kielto (salakavaluus) | Periaate kieltää vastapuolen harhauttamista valheellisella lupauksella humanitaarisen oikeuden suojaan. |
| Ympäristön suojelu | Periaate kieltää sodankäynnin menetelmät, jotka voidaan olettaa aiheuttavan pitkäaikaista ja vakavaa vahinkoa luonnolliselle ympäristölle. |
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Takamaa, Kari T.: ”Sodankäyntiä järjestävän kansainvälisen oikeuden muutos – onko mikään muuttunut?”, Muuttuva sota, s. 55–92. Maanpuolustuskorkeakoulun strategian laitos, 2005. ISBN 952-9872-37-2
- Rosen, G ja J. Parkkari: Sodan lait. Edita Prima 2004. ISBN 951-37-4001-3
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Toisen maailmansodan jälkeen oikeudellisessa mielessä on käyty vain neljä sotaa: Israelin itsenäisyyssota, Kuuden päivän sota, Irakin–Iranin sota, Falklandin sota. (joskus mukaan luetaan myös Toinen Intian–Pakistanin sota) Oikeudellisessa mielessä kaikki muut sodat ovat olleet aseellisia selkkauksia. Tästä syystä Kansainvälinen humanitaarinen oikeus käsittelee "valtioiden välisiä aseellisia selkkauksia" ja "valtioiden sisäisiä aseellisia selkkauksia". Tässä artikkelissa käytetään kuitenkin aseellisen selkkauksen sijasta termiä sota (ja sisällissota) historiallisen vakiintuneisuuden, lyhyyden ja vakiintuneiden mielikuvien vuoksi.
- ↑ a b Takamaa, s. 61–72.
- ↑ Rosén, Parkkari: Sodan Lait: Käsikirja, WSOY 2004, s. 1–2.
- ↑ Humanitaarisen oikeuden toiminta Suomen Punainen Risti. Viitattu 13.8.2023.
- ↑ a b Takamaa, s. 91–92.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Exploring Humanitarian Law Virtual Campus (Arkistoitu – Internet Archive) - Teaching material on Humanitarian Law
- Suomen Punaisen Ristin kokoamaa perustietoa sodan oikeussäännöistä[vanhentunut linkki]