Kaniwa
Kaniwa eli kanihua (Chenopodium pallidicaule) on ruohovartinen ravintokasvi, joka kuuluu revonhäntäkasveihin. Matalakasvuinen kaniwa on kotoisin Etelä-Amerikasta, jossa sitä kasvatetaan vuoristossa jopa 4 000 metrin korkeudessa. Kaniwa kestääkin jopa 10 asteen pakkasia ja sietää myös jonkin verran kuivuutta.[1]
Kaniwan siemeniä syödään Perussa niin aamiaiseksi kuin pääruokanakin. Niitä käytetään myös keitoissa, muhennoksissa, jälkiruoissa, juomissa ja levonnaisissa. Etelä-Amerikan ulkopuolella kaniwaa ei tunneta kovinkaan hyvin.[1]
Kaniwan siemenet huuhdellaan ennen käyttöä kitkerien saponiinien poistamiseksi. Siemeniä voidaan syödä sellaisenaan, paahdettuna tai jauhettuna. Lehtiä voidaan syödä pinaatin tavoin, ja kasvista saadaan myös punaista väriainetta.[1]
Kaniwan siementen tärkkelyspitoisuus on noin 56–70 prosenttia, rasvapitoisuus 7–8 prosenttia ja proteiinipitoisuus 15–19 prosenttia. Siemenet sisältävät aminohappo lysiiniä mutta eivät gluteenia. Siemenissä on myös ravintokuitua, rautaa, sinkkiä, kalsiumia, vitamiineja, foolihappoa ja flavonoideja.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Marjo Keskitalo: Kaniwa esittäytyy Suomelle Luonnovarakeskus. Viitattu 12.10.2024.