Kanarianamiraali
| Kanarianamiraali | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Perhoset Lepidoptera |
| Alalahko: | Glossata |
| Osalahko: | Erilaissuoniset Heteroneura |
| Yläheimo: | Päiväperhoset Papilionoidea |
| Heimo: | Täpläperhoset Nymphalidae |
| Alaheimo: | Aitotäpläperhoset Nymphalinae |
| Tribus: | Nymphalini |
| Suku: | Amiraalit Vanessa |
| Laji: | vulcania |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Vanessa vulcania |
|
| Katso myös | |
|
|
|
Kanarianamiraali (Vanessa vulcania) on Kanariansaarilla sekä Madeiralla kotoperäisenä tavattava päiväperhoslaji. Sitä pidettiin aikaisemmin intianamiraalin (Vanessa indica) alalajina, mutta on sittemmin tunnustettu omaksi lajikseen hieman poikkeavan siipikuvioinnin ja koiraiden genitaalituntomerkkien perusteella[2].
Koko ja ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kanarianamiraali muistuttaa tavallista amiraalia (Vanessa atalanta). Siipien pohjaväri on mustanruskea ja etusiiven poikki kulkee varsin leveä, punainen poikkiraita. Punaisen sävy on voimakkaampi eli vähemmän oranssi kuin amiraalilla. Tärkeänä tuntomerkkinä raidan sisäreunan puolella on kolme mustaa laikkua, jotka aiheuttavat raitaan ”kolot”. Siiven kärjessä on muutama pieni valkoinen laikku. Takasiipien ulkoreunassa on punainen vyö, jonka keskellä on rivi melko kookkaita mustia täpliä ja aivan siiven takakärjessä on pienet siniset silmätäplät. Siipiväli on 54–60 millimetriä.[3][4]
Levinneisyys ja lentoaika
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kanarianamiraalia tavataan ainoastaan Kanariansaarilla sekä Madeiralla. Se kuitenkin puuttuu Lanzarotelta.[3] Satunnaisesti yksilöitä on kulkeutunut läntiseen Manner-Eurooppaan, mutta näyttöä lajin lisääntymisestä mantereella ei ole.[2] Perhoset lentävät useina limittäisinä sukupolvina ympäri vuoden.[5]
Elinympäristö ja elintavat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lajia tavataan yleisenä etenkin laurisilva-metsissä ja pensaikoissa alle 1 500 metrin korkeudella merenpinnasta, mutta se viihtyy hyvin myös puistoissa ja puutarhoissa ja vierailee ahkerasti kukilla.[5][6]
Naaras munii munat yksitellen ravintokasveille ja suosii varjoisassa paikassa, poissa suorasta auringonpaisteesta kasvavia kasveja. Toukka käärii ravintokasvin lehdet seitillä suojakseen ja myös koteloituu suojan sisään.[3][5]
Ravintokasvi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Toukan ravintokasveja ovat mulperinokkonen sekä muuriyrtit (Parietaria).[7]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ van Swaay, C., Wynhoff, I., Verovnik, R., Wiemers, M., López Munguira, M., Maes, D., Sasic, M., Verstrael, T., Warren, M. & Settele, J.: Vanessa vulcania IUCN Red List of Threatened Species. Version 2014.2. 2010. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 19.8.2014. (englanniksi)
- ↑ a b http://peabody.research.yale.edu/jls/pdfs/2000s/2007/2007%284%29199-Vane-Wright.pdf[vanhentunut linkki]
- ↑ a b c http://www.butterfly-guide.co.uk/species/nymphalids/t6.htm (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ http://en.butterflycorner.net/Vanessa-vulcania-Canary-Red-Admiral-Kanarischer-Admiral.551.0.html (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b c http://www.iucnredlist.org/apps/redlist/details/173249/0
- ↑ Haahtela, Saarinen, Ojalainen & Aarnio: Suomen ja Euroopan päiväperhoset. Gummerus 2012. ISBN 978-951-20-8386-2
- ↑ http://www.leps.it/indexjs.htm?SpeciesPages/VanesVulca.htm