Kamala Markandaya

Kamala Purnaiya Taylor, o. s. Kamala Purnaiyas, tunnettu kirjailijanimellä Kamala Markandaya (1924 Mysore, Intia – 16. toukokuuta 2004 Lontoo) oli intialais-brittiläinen kirjailija.

Kamala Markandaya syntyi yläluokkaiseen bramiiniperheen tyttärenä Etelä-Intian Mysoressa. Hän opiskeli historiaa Madrasin yliopistossa ja työskenteli toisen maailmansodan aikana Intian siirtomaa-armeijassa. Sodan jälkeen hän tuli tunnetuksi journalistina ja novellien kirjoittajana. Hän avioitui englantilaisen toimittajan Bertrand Taylorin kanssa ja muutti tämän kanssa Britanniaan vuonna 1948, juuri kun Intia oli itsenäistymässä.

Markandayan kolmanneksi kirjoittama mutta ensimmäinen julkaistu romaani oli vuoden 1954 Nectar in a Sieve. Siitä tuli kansainvälinen menestys, joka käännettiin 17 kielelle, suomeksi nimellä Savimaja ja temppeli (WSOY 1955). Se on säilyttänyt asemansa monien Yhdysvaltojen ja Britannian yliopistojen kirjallisuuden opetuksen lukulistoilla.

Seuraavana vuonna suomeksi julkaistiin Punaista tomua (Some Inner Fury) ja vuonna 1962 Kirjuri ja hänen vaimonsa (A Silence of Desire, 1960). Hänen myöhempiä, suomeksi julkaisemattomia romaaneja ovat Possession (1963), A Handful of Rice (1966), The Coffer Dams (1969) sekä intialaisten siirtolaisuudesta Britanniaan kertova The Nowhere Man (1972), jota monet pitävät kirjailijan parhaana. Sen jälkeen hän kirjoitti vielä romaanit Two Virgins (1973), The Golden Honeycomb (1977) ja Pleasure City (1982, Yhdysvalloissa nimellä Shalimar), joka sai huonot arvostelut. Markandaya eli sen jälkeen vielä yli 20 vuotta, muttei julkaissut enää mitään.

Suomennettuja teoksia

• Savimaja ja temppeli, suom. Kaija Lintumaa, 1955.
• Punaista tomua, suom. Mikko Kilpi. WSOY 1956.
• Kirjuri ja hänen vaimonsa, suom. Kyllikki Mäntylä, WSOY 1962.

Aiheesta muualla

• Markandayan elämäkerta (englanniksi)