Kalvosinnappi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kalvosinnapilla kiinnitetty hihansuu.
Irtonaiset kalvosinnapit

Kalvosinnappi on pääosin miesten pukeutumisessa käytetty koristeellinen kiinnitin. Kalvosinnapilla kiinnitetään yhteen kauluspaidan tai puseron hihansuun (eli kalvosimen) kaksi vastakkaista osaa.

Kalvosinnapin edeltäjä 1500-luvun Euroopassa oli naru, jolla kiinnitettiin paitojen rypytetyn rannenauhan kaksi osaa yhteen. Tällaiset "kalvosinnarut" säilyivät suosittuina 1800-luvulle asti, mutta Ranskan kuningas Ludvig XVI:n aikana suosiota alkoivat saavuttaa hihansuun kiinnittävät "hihanapit" (boutons de manchette), jotka koostuivat värillisistä lasinapeista ja niitä yhdistävästä lyhyestä metalliketjusta. 1700-luvulla lasinappien tilalle alkoi tulla jalokivillä ja kullalla koristeltuja kiinnittimiä, jotka lähemmin muistuttivat nykyisiä kalvosinnappeja.

Suomessa koko 1700-luvun ajan hopeasta valmistetut kalvosinnapit olivat osa pappisylimystön asemaa ja säätyä korostanutta hienostunutta pukeutumista samoin kuin vaikkapa hopeiset nuuskarasiat olivat.[1]

1800-luvulla teolliset keksinnöt kuten elektrolyysi sallivat halpojen materiaalien päällystämisen kalliilla materiaaleilla, ja kalvosinnapit tulivat laajemmin saataville kansan keskuudessa hintojen putoamisen ansiosta.[2]

Viktoriaanisella aikakaudella kalvosinnappi osoitti esimerkiksi kantajansa koulutaustaa, vaakunaa, klubia tai sotilasrykmenttiä.[2]

Kalvosinnappeja käytetään sellaisten paitojen kanssa, joiden hihassa ei ole nappeja, vain reiät kalvosinnappeja varten. Tavallisinta on kiinnittää hihansuun osat niin, että niiden reunat ovat kohdakkain, sen sijaan että toinen puoli vedettäisiin toisen päälle.

Kalvosinnappeja on monia eri tyylejä. Yleisin tyyppi koostuu kahdesta ovaalinmuotoisesta napista, jotka ovat usein hopeaa tai kultaa ja sisältävät upotettuna esimerkiksi onyksikiven.[3] Kaulusnapin eri osia yhdistää yleensä metallinen tappi, joskus myös lyhyt metalliketju. Joskus, varsinkin perinteisemmissä kalvosinnapeissa, nappeihin on tehty niiden omistajan nimikirjaimet.

Kalvosinnapit kuuluvat osaksi tummaa pukua.[4]

  1. Alapuro, Risto (1992). Suomalaisen sosiologian historia. W. Söderström. p. 171. ISBN 978-951-0-17996-3.
  2. a b Raivio, Ville: Kalvosinnappi ei heti poistu juhlapaidasta. 22.12.2013. Viitattu 8.3.2018.
  3. Raivio, Ville: Formaalein kalvosinnappi Keikari. 2.5.2009. Viitattu 10.8.2010.[vanhentunut linkki]
  4. Lehtinen, Eeva: Etiketti varmistaa miehen tyylin juhlissa (Arkistoitu – Internet Archive). Turun Sanomat. 21.5.2015. Viitattu 8.3.2018.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]