Kalvosiipi
| Kalvosiipi | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Perhoset Lepidoptera |
| Alalahko: | Glossata |
| Osalahko: | Erilaissuoniset Heteroneura |
| Yläheimo: | Yökkösmäiset Noctuoidea |
| Heimo: | Siilikkäät Arctiidae |
| Alaheimo: | Keltasiivet Lithosiinae |
| Suku: | Nudaria |
| Laji: | mundana |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Nudaria mundana |
|
| Katso myös | |
Kalvosiipi (Nudaria mundana) on vaatimattoman näköinen, pieni siilikäslaji. Kalvosiipi on taantunut ja se luokitellaan Suomessa silmälläpidettäväksi.[1]
Koko ja ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pieni, vaalea perhonen, jonka siipiväli on koiraalla 7–20 mm ja naaraalla 18–23 mm. Siivet ovat hyvin läpikuultavat, lähes läpinäkyvät ja hieman helmiäishohtoiset. Siipien väri vaihtelee harmahtavanvalkoisesta vaaleanharmaaseen ja etusiiven poikki kulkee kaksi sumeaa, harmaata poikkijuovaa. Juovien väliin jää sumea, tummanharmaa täplä. Takasiivet ovat vaaleanharmaat ja kuviottomat. Ruumis on vaaleanharmaa, naaraalla hieman koirasta rotevampi.[2][3][4][5]
Levinneisyys ja lentoaika
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kalvosiipi on eurooppalainen laji, jonka elinalue ulottuu Iberian niemimaalta, Britteinsaarilta ja Välimeren pohjoisrannikolta Keski-Euroopan kautta Etelä-Venäjälle ja Mustallemerelle. Suomessa sitä on tavattu harvakseltaan jopa Kemin korkeudelle saakka, mutta pääasiassa havainnot painottuvat etelään.[4] Perhoset lentävät yhtenä sukupolvena kesäkuun lopusta heinäkuun lopulle.[6]
Elinympäristö ja elintavat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Perhonen on lämpimien ja aurinkoisten lehtimetsien sekä pensasmaiden laji. Elinympäristöä on erityisesti kulttuuriympäristöt, kuten vanhat puistot tai hautausmaat, joissa on kiviaitoja, kellareita tai muita kivipintoja, joilla kasvavaa jäkälää toukat syövät.[7] Laji lentää muutamien metrien korkeudella maanpinnasta. Perhoset aloittavat lennon iltahämärässä ja jatkavat keskiyöhön. Molemmat sukupuolet tulevat valolle, mutta naaraita saapujista on vain pieni osa.[4]
Naaras munii pienen määrän munia, jotka se laskee pieninä ryhminä kiville tai kuorenrakoihin. Munat kuoriutuvat noin 10 päivän kuluttua ja toukat kasvavat hitaasti, kunnes siirtyvät talvilevolle. Keväällä toukat syövät sekä päivällä että yöllä ja ovat täysikasvuisia touko-kesäkuun vaihteessa. Koteloituminen tapahtuu miltei läpinäkyvän kotelokopan sisään. Toukkanahan pitkät karvat sojottavat kotelokopan läpi. Kotelovaihe estää 2–3 viikkoa.[4]
Ravintokasvi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Toukka syö puiden oksilla kasvavia viherleviä sekä kivillä kasvavia jäkäliä, esimerkiksi karpeita (Parmelia).
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Palm, Jukka: Hämähäkkien luolassa. (s. 55) Suomen luonto, tammikuu 2024, nro 1/2024. Suomen luonnonsuojeluliitto.
- ↑ http://www2.nrm.se/en/svenska_fjarilar/n/nudaria_mundana.html
- ↑ http://www.ukmoths.org.uk/show.php?id=414
- ↑ a b c d Nationalnyckeln till Sverges flora och fauna. Fjärilar: Ädelspinnare–tofsspinnare Lepidoptera: Lasiocampidae–Lymantriidae. ISBN 978-91-88506-58-0 s. 329–331
- ↑ http://www.nhm.uio.no/fakta/zoologi/insekter/norlep/arctiidae/mundana.html
- ↑ http://www.insects.fi/Lepidoptera/Arctiidae/Nudaria/mundana/Nudaria%20mundana.htm[vanhentunut linkki]
- ↑ Palm, Jukka: Hämähäkkien luolassa. (s. 55) Suomen luonto, tammikuu 2024, nro 1/2024. Suomen luonnonsuojeluliitto.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Suomen Perhoset: Kalvosiipi
- Moths and Butterflies of Europe and North Africa (englanniksi)
- Bestimmungshilfe des Lepiforums (saksaksi)