Kalvasärviä
| Kalvasärviä | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Kladi: | Putkilokasvit Tracheophyta |
| Kladi: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Kladi: | Koppisiemeniset |
| Kladi: | Aitokaksisirkkaiset |
| Lahko: | Saxifragales |
| Heimo: | Ärviäkasvit Haloragaceae |
| Suku: | Ärviät Myriophyllum |
| Laji: | sibiricum |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Myriophyllum sibiricum |
|
| Katso myös | |
Kalvasärviä (Myriophyllum sibiricum) on ärviöiden sukuun kuuluva monivuotinen uposkasvi.
Ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kalvasärviä kasvaa 50–100 senttimetriä pitkäksi. Varsi on rento, kalpeankeltainen, etenkin kukinnon alta yleensä paksuuntunut. Nivelkohdissa lehtikantojen väleissä ja reunoilla on yksittäisiä lyhyitä nystyjä. Lehdet ovat kiehkuroina, ruodittomia, lehtilapa on pariliuskainen. Kiehkuroissa on neljä, joskus kolme lehteä. Lehdet (1,5–3 cm) ovat sinivihreitä, usein nivelväliä lyhyempiä. Lehdessä on 4–15 paria liuskoja, liuskat ovat harvassa, usein melko pitkiä, paksuhkoja ja jäykähköjä. Talvehtimissilmut (2–6 cm) ovat tiheälehtisiä, kovia, käpymäisiä. Kukinto vedenpäällinen, pystyhkö. Kukat ovat säteittäisesti ylimpien lehtien hangoissa, perättömiä, pieniä, yksineuvoisia. Kukkalehtiä kussakin kiehkurassa on neljä. Hedekukat sijaitsevat emikukkien yläpuolella. Tukilehdet ovat kukkia lyhyempiä, hammaslaitaisia. Hedelmä on lohkohedelmä, jonka hedelmykset (lohkot) ovat luumarjamaisia. Kalvasärviä kukkii Suomessa heinä–elokuussa.[2]
Elinympäristö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kalvasärviä kasvaa Suomessa suojaisilla rannoilla murtovedessä ja etenkin maan pohjoisosassa rehevissä järvissä.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Myriophyllum sibiricum IUCN Red List of Threatened Species. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. (englanniksi)
- ↑ a b Pinkka – Lajintuntemuksen oppimisympäristö: Kalvasärviä (Myriophyllum sibiricum)