Kalotti (valaistusvyöhyke)

Kalotti on Maan Pohjoisnavan ja Etelänavan ympärillä oleva alue, jossa vuoden aikana on sekä vuorokausi tai vuorokausia, jolloin aurinko ei nouse hetkeksikään horisontin yläpuolelle, että vuorokausi tai vuorokausia, jolloin aurinko ei laske hetkeksikään horisontin alapuolelle. Kalotti ulottuu navoilta napapiireille eli 23°26’ päähän navoista, maapallon akselin kallistuman verran. Pohjoisen napakalotin raja eli pohjoinen napapiiri kulkee siis leveyspiirillä 66°34’ N ja eteläisen kalotin raja eli eteläinen napapiiri leveyspiirillä 66°34’ S.

Ilmiön aiheuttaa se, että kuvitteellinen akseli, jonka ympäri maa pyörii, on noin 23° verran "vinossa" maan ja auringon keskipisteiden välille muodostuvan suoran normaalista.

Melkein koko pohjoiskalotti jää vuorokaudeksi varjoon 21.-22.12., jolloin pohjoisella pallonpuoliskolla on talvipäivänseisaus. Tätä aikaa, jolloin aurinko ei nouse horisontin yläpuolelle kutsutaan kaamokseksi. Kuljettaessa pohjoiskalotin rajalta eli pohjoiselta napapiiriltä kohti pohjoisnapaa, kaamosvuorokausien määrä lisääntyy siten, että navalla kaamos kestää puoli vuotta. Silloin kun koko pohjoiskalotilla vallitsee kaamos (eli 21.-22.12.), on eteläisellä pallonpuoliskolla kesäpäivänseisaus, jolloin koko eteläkalotilla on yötön yö, eli aurinko ei tällöin laske horisontin alapuolelle hetkeksikään. Eteläkalotin lisäksi yöttömän yön auringossa on alue, joka on asteen verran eteläkalotin pohjoisrajan pohjoispuolella. Kuten kaamosajan pituus, myös yöttömän yön pituus vaihtelee napapiirin yhdestä vuorokaudesta navan puoleen vuoteen.

Vastaavasti 20.-22.6. eteläisellä pallonpuoliskolla on talvipäivänseisaus, jolloin kaamoksessa on melkein koko eteläkalotti. Samaan aikaan pohjoisella pallonpuoliskolla on kesäpäivänseisaus, jolloin yöttömän yön valossa on koko pohjoiskalotin lisäksi alue, joka on asteen verran pohjoiskalotin etelärajan eteläpuolella. Vuorokausien määrä, jolloin aurinko ei eteläkalotilla nouse ja pohjoiskalotilla laske horisontin toiselle puolelle, vaihtelee kuten talvipäivän seisauksessakin. Koska maapallo on 5. heinäkuuta aphelissä ja 5. tammikuuta perihelissä, eteläkalotin kaamosaika kestää noin 6 vuorokautta kauemmin kuin pohjoiskalotin kaamosaika.

Koska kalotille tullessaan auringon säteily jakaantuu suuremmalle alalle kuin lähempänä päiväntasaajaa ja on ehtinyt ilmakehässä kulkemansa pidemmän matkan aikana hajota enemmän, on auringon säteily kaloteilla kaikkein heikointa, joten myös lämpötila on keskimäärin viileämpi. Säteilymäärän voimakkaan vaihtelun vuoksi luonnollisesti myös vuodenaikojen väliset lämpötilaerot ovat kaikkein suurimpia.

Kalottien lisäksi maapallolla on kaksi valaistusvyöhykettä: napapiireiltä kääntöpiireille ulottuvat keskileveydet ja päiväntasaajalta kääntöpiireille ulottuva tropiikki.