Kalos kagathos

Kalos kagathos (m.kreik. καλὸς κἀγαθός; ”kaunis ja hyvä”, ”jalo ja hyvä”), joskus kalokagathos (καλοκἀγαθός) tai kalos kai agathos (καλὸς καί ἀγαθός), on antiikin kreikkalaisessa kirjallisuudessa esiintyvä sanonta, jolla viitataan hyvään kansalaiseen. Sen voidaan nähdä vastaavaan myöhempää ajatusta herrasmiehestä (gentleman).

Sanonta koostuu kahdesta adjektiivista, kalos (καλός, ”kaunis”) ja agathos (ἀγαθός, ”hyvä”; josta κἀγαθός on krasis sanan καί, ”ja”, kanssa). Sanasta johdettu subjektiivi on kalokagathia (καλοκαγαθία).

Osat

Kalos

Adjektiivi καλός sisältää merkityksiä, joita vastaavat suomen kielen sanat ”kaunis”, ”komea”, ”hyvä”, ”jalo”, ”kunnianarvoisa” ja ”ylevä”. Sanasta käytetään yleisimmin tätä maskuliinimuotoa, mutta sitä voitiin käyttää yhtä hyvin myös naisista (feminiinimuodossa καλή). Sana saattoi kuvata myös eläimiä tai elottomia kohteita: ne olivat kalos silloin, jos ne olivat hyviä käyttötarkoituksessaan.

Platon käytti teoksessaan Valtio termiä τό καλόν (neutrimuoto) pyrkiessään määrittelemään hyvän ideaa — vaikkakin dialogin päähenkilö Sokrates sanoo, ettei hän ymmärrä täysin tätä ideaa.

Agathos

Adjektiiviin ἀγαθός ei liittynyt erityisiä fyysisiä tai esteettisiä mielleyhtymiä. Se kuvasi ennen kaikkea henkilön rohkeutta ja moraalia. Klassisella kaudella termi oli saanut poliittisia merkityksiä, ja siihen liittyi ajatus kaupunkivaltion velvollisuudentuntoisesta kansalaisesta.

Käyttö

Kahden adjektiivin yhteensulautumasta kehittyi antiikin kreikkalaisessa kulttuurissa sanonta, jolla ateenalainen aristokratia viittasi itseensä. Termi esiintyy muun muassa Herodotoksella ja Thukydideellä merkityksessä ”täydellinen herrasmies”. Antiikin kreikkalaisilla filosofeilla, joista monet ensimmäisistä olivat ateenalaisia herrasmiehiä, sanonnasta tuli eettinen termi, joka viittasi miehen ihanteeseen tai täydellistymään, ja kuvasi ”täydellistä luonnetta”. Kalos kagathos oli täydellinen mies, sellaisena kuin miehen tuli olla. Ilmaisua voitiin käyttää paitsi ihmisestä myös tämän ominaisuuksista ja teoista.

Termin sosiaalisten vivahteiden tavoittamiseksi sen käännökseksi on ehdotettu sellaisia sanoja kuin ”herrasmies” tai ”ritari”. Termin sotilaallista käyttöä vastaamaan on joskus käytetty myös esimerkiksi sanaa ”sotasankari”. Suomennoksissa kalos kagathos on käännetty paitsi ”kaunis ja hyvä” myös muun muassa ”kiitettävä ja hyvä”, ”hyvä ja jalo” sekä ”jalosyntyinen”:

»On poika, kyll’ on, oikein jalosyntyinen, mutt’ oppimaan ei häll’ oo halua ensinkään.
ἀλλ’ ἔστ’ ἔμοιγ’ υἱὸς καλός τε κἀγαθός: ἀλλ’ οὐκ ἐθέλει γὰρ μανθάνειν.»
(Aristofanes: Pilvet 796–797.)

»Siksi heitä kutsutaan hyviksi ja jaloiksi sekä ylimyksiksi.
ὅθεν καὶ καλοὺς κἀγαθοὺς καὶ γνωρίμους.»
(Aristoteles: Politiikka 1293b39.)

»Ja järkevään toimintaan liittyvä urheus on kiitettävää ja hyvää?
οὐκοῦν ἡ μὲν μετὰ φρονήσεως καρτερία καλὴ κἀγαθή;»
(Platon: Lakhes 192c.)

»[...] kestävyyttä kehittävä harjoittelu ohjaa kauniisiin ja hyviin tekoihin.
αἱ δὲ διὰ καρτερίας ἐπιμέλειαι τω̂ν καλω̂ν τε κἀγαθω̂ν ἔργων ἐξικνει̂σθαι ποιου̂σιν»
(Ksenofon: Muistelmia 2.1.20.)

Katso myös

• Arete
• Paideia

Kirjallisuutta

• Dover, Kenneth James: ”The Expression kalos kagathos”, Greek Popular Morality in the Time of Plato and Aristotle, s. 41–45. Hackett Publishing, 1994. ISBN 0872202453 Google-kirjat. (englanniksi)
• Jaeger, Werner: Paideia: Die Formung des griechischen Menschen. (3 osaa) Berliini: Walter de Gruyter & Co, 1934–. (saksaksi)