Kalliorikko
| Kalliorikko | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
| Suomessa: | Erittäin uhanalainen |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Kladi: | Putkilokasvit Tracheophyta |
| Kladi: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Kladi: | Koppisiemeniset Angiospermae |
| Kladi: | Aitokaksisirkkaiset |
| Lahko: | Saxifragales |
| Heimo: | Rikkokasvit Saxifragaceae |
| Alaheimo: | Saxifragoideae[1] |
| Suku: | Lehtirikot Saxifraga |
| Laji: | adscendens |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Saxifraga adscendens |
|
| Katso myös | |
Kalliorikko (Saxifraga adscendens) on pienikokoinen rikkokasveihin kuuluva vuoristojen ja kallioiden kasvi. Suomessa kalliorikko on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi.[2] Se on rauhoitettu ja sisällytetty luonnonsuojeluasetuksessa erityisesti suojeltaviin lajeihin.[3]
Ulkonäkö ja koko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kalliorikko on kaksivuotinen kasvi. Sen varsi on pysty, vähähaarainen ja kasvi kasvaa 10–25 cm korkeaksi. Maanpinnan tyvessä olevat, pitkään säilyvät aluslehdet sekä varsilehdet ovat 3–7-hampaisia. Kaksineuvoiset kukat ovat valkoiset ja kukkaperiä pitempiä. Kukkien verhiö ja teriö ovat viisilehtisiä. Terälehdet ovat 7–10 mm pitkiä ja lanttokärkisiä. Heteitä on 10 kappaletta. Emiö on kaksilehtinen ja enintään tyvestä yhdislehtinen, ja emilehtien tyvellä on mesisuomuja. Suomessa kalliorikko kukkii kesä-heinäkuussa. Kukinnan jälkeen kypsyy kaksiosainen, monisiemeninen ja pitkäpyöreä kota. Kotaperät ovat kotansa pituisia.[4]
Kalliorikon runsaus vaihtelee rajusti vuosittain. Sen siemenet säilyttävät maassa pitkään itävyytensä, joten siemenpankki on lajin säilyvyyden kannalta tärkeä.[5]
Levinneisyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Maailman mittakaavassa kalliorikko on vuoristojen kasvi. Sitä tavataan Alpeilla, Pyreneillä, Karpaateilla, Turkin vuoristoissa Kaukasuksella sekä Ruotsin ja Norjan tuntureilla. Lajin toista rotua tavataan läntisessä Pohjois-Amerikassa. Itämeren piirissä kalliorikko on sopeutunut kasvamaan myös lämpimissä oloissa. Siellä sitä esiintyy Ruotsissa, Suomessa, Karjalassa ja Virossa.[6] Suomessa kalliorikkoa on tavattu Varsinais-Suomesta, Uudeltamaalta ja Hämeestä.[7] Ahvenanmaalta tunnetaan muutama epävarma esiintymä.[8] Lajin tärkeimmät esiintymät ovat Lohjalla, Karjalohjalla, Kemiönsaarella, Kemiössä ja Särkisalossa.[5].
Elinympäristö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kalliorikko on kalkinvaatija. Se esiintyy avoimilla kalkkikallioilla ja -jyrkänteillä. Luonnonkulot ja karjanlaidunnus suosivat kasvia pitämällä sen elinympäristöä avoimena. Suomessa lajia uhkaavat kalkin louhinta ja kesämökkirakentaminen.[5]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti: Retkeilykasvio, s. 226, 228. Helsinki: Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo , 1998. ISBN 951-45-8166-0
- Ulvinen, Tauno & Toim. Terhi Ryttäri ja Taina Kettunen: ”Pykälä, Juha: Kalliorikko”, Uhanalaiset kasvimme, s. 238. Helsinki: Suomen ympäristökeskus, 1997. ISBN 951-26-4256-5
- Toim. Hæggström, Carl-Adam & Hæggström, Eeva: Ålands flora. Ekenäs: Ekenäs Tryckeri, 2010. ISBN 978-952-92-7850-3
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Stevens, P. F.: Saxifragaceae Angiosperm Phylogeny Website. Viitattu 29.3.2021. (englanniksi)
- ↑ Kalliorikko – Saxifraga adscendens Laji.fi. Viitattu 29.3.2021.
- ↑ ”Liite 3(a), Koko maassa rauhoitetut kasvilajit”, Rauhoitetut lajit luonnonsuojeluasetuksessa (160/1997), s. 5. Helsinki : Ymparisto.fi, 1.7.2013. Teoksen verkkoversio (viitattu 15.10.2019).
- ↑ Retkeilykasvio 1998, s. 226, 228.
- ↑ a b c Pykälä 1997, s. 238.
- ↑ Klippbräcka (Saxifraga adscendens L.) Den virtuella floran, Naturhistoriska riksmuseet. 20.10.1999. Viitattu 16.10.2019.
- ↑ Lampinen, R. & Lahti, T. 2011: Kasviatlas 2010: Kalliorikon levinneisyys Suomessa. Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki. Viitattu 18.1.2012.
- ↑ Ålands flora 2010, s. 209.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Paula Aspelund ja Juha Pykälä: Suomen uhanalaisia lajeja: Kalliorikko (Saxifraga adscendens). (SUOMEN YMPÄRISTÖ 30) Helsinki: Suomen ympäristökeskus, 2009. ISBN 978-952-11-3542-2 Teoksen verkkoversio (pdf).
- Kasviatlas 2020: Kalliorikon (Saxifraga adscendens) levinneisyys Suomessa.
- Kalliorikko (Saxifraga adscendens) LuontoPortti. Viitattu 16.10.2019.
- Integrated Taxonomic Information System (ITIS): Saxifraga adscendens (TSN 24248) itis.gov. Viitattu 16.10.2019. (englanniksi)
- Saxifraga adscendens L., wedgeleaf saxifrage United States Department of Agriculture (USDA). Viitattu 16.10.2019. (englanniksi)
- Saxifraga adscendens Flora of North America. Viitattu 16.10.2019. (englanniksi)