Kalliokynsimö
| Kalliokynsimö | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheophyta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Brassicales |
| Heimo: | Ristikukkaiskasvit Brassicaceae |
| Suku: | Kynsimöt Draba |
| Laji: | norvegica |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Draba norvegica |
|
| Katso myös | |
Kalliokynsimö (Draba norvegica) on ristikukkaiskasvien heimoon ja kynsimöiden sukuun kuuluva kasvilaji.
Ulkonäkö ja koko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kalliokynsimö on monivuotinen, mätästävä ruohokasvi, jonka kasvukorkeus on 7–20 senttimetriä ja jonka karvaisessa varressa on 1–3 kierteistä varsilehteä. Muut lehdet ovat järjestäytyneet tiheäksi tyviruusukkeeksi. Ruusukelehdet ovat suikeita, suipohkoja ja hammaslaitaisia.
Kalliokynsimö kukkii kesä-heinäkuussa. Valkoisessa, säteittäisessä, 0,5–1 senttimetriä leveässä kukassa on neljä ehyttä, 3–4 millimetrin pituista terälehteä ja saman verran verholehtiä. Kukassa on kuusi hedettä ja yksi yhdislehtinen emi; kukinto on terttu. Hedelmä on useita siemeniä sisältävä 6–8 millimetrin pituinen litu.
Levinneisyys ja elinympäristö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomessa kalliokynsimö kasvaa tunturipaljakalla kallionraoissa ja kankailla, metsävyöhykkeen rotkolaaksoissa kivenlohkareilla, kalliohyllyillä, halkeamissa ja soraikoissa sekä kuruissa ja joenrantakallioilla. Suomessa lajia tavataan Enontekiöllä, Inarin Lapissa Kevon kanjonissa sekä Koillismaan rotkolaaksoissa. Eteläisin kasvusto on Ounastunturilla.
Näköislajit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Eri kynsimölajien erottaminen toisistaan on vaikeaa etenkin pohjoisessa, koska suurin osa Suomen kynsimölajeista kasvaa siellä. Kalliokynsimöä muistuttavat mm. idänkynsimö (Draba cinerea) ja isokynsimö (Draba glabella) sekä äärimmäisen uhanalainen kultakynsimö (Draba alpina).