Kalle Kalervo
Kalle Kustaa Kalervo, vuoteen 1901 Hellman[1] (14. lokakuuta 1867 Asikkala[2] – 23. joulukuuta 1947 Hausjärvi[3]) oli suomalainen puutarhuri, puutarhanhoidon opettaja ja kehittäjä ja tietokirjailija.
Henkilöhistoria
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kalervon vanhemmat olivat räätäli Johannes Hellman ja Kustaava Kylmälammi ja puoliso vuodesta 1892 Maria Matilda Lautela. Kalervo suoritti puutarhurin tutkinnon 1888 ja oli ensimmäinen suomenkielinen puutarhuri Suomessa[4]. Kalervo kävi valtion tukemana useilla opintomatkoilla Pohjoismaissa ja Keski-Euroopassa 1900-luvun vaihteessa. Hän oli puutarhuri Pekkalan kartanossa Ruovedellä 1892–1895, Hämeen läänin lääninpuutarhuri 1895–1903 ja puutarhuri sekä puutarhanhoidon opettaja Kajaanin seminaarissa ja Jyväskylän seminaarissa 1905–1910. Kouluhallituksen puutarhaopetuksen neuvojaksi hänet nimitettiin 1911.[2] Hän hoiti tehtävää vuoteen 1924 asti.[5] Kalervo perusti Suomen ensimmäisen maatalouskerhon Suonenjoen Pörölänmäen kylään vuonna 1925.[1]
Kalervo aloitti kesäkuussa 1902 puutarhakurssien pitämisen kansakoulunopettajille Janakkalassa omistamassaan puutarhassa. Hänet nimitettiin myöhemmin valtion puutarhakonsulentiksi ja hänen ehdotuksestaan puutarhakursseja alettiin sitten pitää säännöllisesti keväisin eri puolilla Suomea. Kursseilla perustettiin koulujen ympärille puutarhoja ja oppilaskasvitarhoja. [6]
Julkaisuja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Talonpojan kasvitarha ja kasviruokien valmistaminen (Kyläläisten Kirjasia N:o 42), 1903
- Kaikille kasviksia ja hedelmiä. Kansa puu- ja kasvitarhaviljelystä harjoittamaan, 1912
- Kodin lähimmän ympäristön kaunistamisesta, 1912
- Koulupuutarha-aatteen kehitys meillä ja muualla, 1913
- Käytännöllinen puutarhanhoidon oppikirja seminaareja, maamies- ja emäntäkouluja, kansanopistoja ja kesäkursseja varten, 1915
- Ohjeita vaatimattomien koulu- ja oppilaspuutarhojen perustamiseen, 1915
- Nuori tarhuri: kansakoulun kasvitarhanhoidon oppikirja, 1922
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Aikalaiskirja 1934, s. 288 (Viitattu 13.10.2018)
- ↑ a b Aikalaiskirja. Henkilötietoja nykypolven suomalaisista, s. 209-210. Helsinki: Tietosanakirja-Osakeyhtiö, 1920.
- ↑ Kuka kukin oli. (Viitattu 13.10.2018)
- ↑ 80-vuotiaita. Helsingin Sanomat, 14.10.1947, s. 6.
- ↑ 70-vuotias. Puutarhakonsulentti Kalle Kalervo. Helsingin Sanomat, 14.10.1937, s. 6.
- ↑ Maahenkeä herättämässä. 20-vuotisen tarmokkaan puutarhahoidonneuvonnan tuloksia, Suomen Kuvalehti, 02.09.1922, nro 35, s. 7, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Nummi, Aimo 2011. Kalle Kalervo. Koulupuutarhojen neuvoja ja monipuolinen ammattimies. Hausjärvi: Hausjärvi-seura, 19 s. ISBN 978-952-92-8695-9
- "Arboretum Mustila" - Kuinka ulkolaiset puut viihtyvät Suomen ilmastossa. Suomen Kuvalehdelle kirjoittanut ja valokuvannut Kalle Kalervo, Suomen Kuvalehti, 10.01.1925, nro 2, s. 10, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
| Auktoriteettitunnisteet: Kansalliset |
|---|
