Kalkkimaali
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
 |
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: muistuttaa enemmän opaskirjaa kuin tietosanakirja-artikkelia |
.jpg)
Kalkkimaali on valmistettu kalsiumhydroksidista eli sammutetusta kalkista, joka on tärkeä raaka-aine muun muassa aidoissa kalkkimaaleissa ja esimerkiksi muurauslaastissa. Kalsiumhydroksidia valmistetaan sekoittamalla kalsiumoksidia (poltettu kalkki) ja vettä[1]. Reaktio tuottaa lämpöä. Reaktiossa syntynyt kalkkitahna (kalsiumhydroksidi) sekoitetaan kalkkiveteen. Näin syntyy aito kalkkimaali.
Nimitystä "kalkkimaali" käytetään myös virheellisesti polyvinyyliasetaatti- tai akryylipohjaisista mattapintaisista sisustusmaaleista, joita markkinoidaan englanninkielisellä nimellä chalk paint eli "liitumaali".
Käyttötarkoitus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kalkkimaali soveltuu kiviainespinnoille (rappaus-, betoni-, kalkkihiekkakivi- tai kipsilevypinnoille) sekä savipinnoille. Se kestää lämpöä hyvin ja soveltuu siksi myös esimerkiksi takan käsittelyyn. Kalkkimaalilla voi maalata aikaisemmin kalkkimaalilla maalattuja pintoja ja sillä voi maalata myös paperitapettien päälle. Pääsääntöisesti kalkkimaalit eivät sovellu puupintojen maalaamiseen, koska se muodostaa kovan kivimäisen pinnan, joka ei kestä puun kosteuselämistä.
Koostumus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kalkkimaali on valmistettu märkäsammutetusta kalkista ja vedestä. Markkinoilla on myös moderneja versioita kalkkimaalista, jotka on tehty helppokäyttöisemmiksi kuin perinteinen kalkkimaali. Niissä on usein muita mineraalisia täyteaineita kuten kaoliini, liitu ja selluloosa.
Osa markkinoilla olevista kalkkimaaleista eivät ole kalkkimaalia "kalkkimaali" -nimestään huolimatta. Aidon kalkkimaalin tunnistaa syövyttävää-varoitusmerkistä, joka on kaikissa aidoissa kalkkimaaleissa, koska maalin ph on erittäin korkea. Aito kalkkimaali ei myöskään tarvitse säilöntäaineita tai muita kemikaaleja.
Kalkkimaalit voidaan sävyttää kalkinkestävillä maaväripigmenteillä. Markkinoilla on olemassa myös täysvärjättyä kalkkimaalia, jota voidaan sekoittaa valkoiseen kalkkimaaliin oikean värisävyn aikaansaamiseksi. Kultaokra on eniten käytetyin, sitä voidaan käyttää niin yksinään kuin yhdessä muiden pigmenttien kanssa. Kirkkaat sävyt eivät sovellu kalkkimaalin sävytykseen.
Kalkkimaalia alettiin 1960-luvulla sävyttää muovimaalin kantasävyillä, puna- ja keltamultasävytykset tehtiin helppouden ja edullisuuden vuoksi entiseen tapaan. Myös pastavärisävytyksiä kokeiltiin, mutta ne epäonnistuivat poikkeuksetta maalin emäksisyyden ja liian heikon auringon UV-säteiden kestävyyden vuoksi.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Järvinen, Kalevi: Kalkki: Muurattujen julkisivujen pintakäsittelyt. 2005
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Museoviraston kalkkimaalausohje. PDF.
- [1]. Auro -kalkkimaali
- Youtube / Nordkalk Corporation. Youtube
- Isännän kalkkimaali (Arkistoitu – Internet Archive).Tikkurilan maalitehdas
- Holvi-kalkkimaali (Arkistoitu – Internet Archive). Tikkurilan maalitehdas
- Aito-kalkkimaalin käyttöohjeYouTube