Kalijärv (Lasva)
Kalijärv | |
---|---|
Valtiot | Viro |
Maakunnat | Võrumaa |
Kunnat | Võrun kunta |
Koordinaatit | |
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
Päävesistöalue | Narvanjoen vesistöalue |
Valuma-alue | Võhandu jõen valuma-alue |
Järveen tulevat joet | oja Nõnova järvestä |
Laskuoja | oja Võhandu jõgeen |
Järvinumero | VEE2129100 |
Mittaustietoja | |
Pinnankorkeus | 74,4 m mpy. [1] |
Pituus | 0,92 km [1] |
Leveys | 0,14 km [1] |
Rantaviiva | 1,926 km [1] |
Pinta-ala | 9 ha [1] |
Tilavuus | 0,000672 km³ [1] |
Keskisyvyys | 6,4 m [1] |
Suurin syvyys | 18,5 m [1] |
Valuma-alue | 1,1 km² [1] |
Saaria | ei saaria [1] |
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
Kalijärv (myös Lasva Kalijärv, Võru Kalijärv [2]) on Virossa Võrumaalla Võrun kunnan Voki-Tamme kylässä sijaitseva järvi.[1]
Maantietoa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järvi on 920 metriä pitkä ja 140 metriä leveä, ja sen pinta-ala on 9,0 hehtaaria. Se sijaitsee laajalla peltoaukealla, osin metsäisessä painaumassa noin 2,5 kilometriä Lasvasta lounaaseen päin. Järven pohjoispuolella sijaitsee Voki-Tammen kylän haja-asutus. Lukuun ottamatta pohjoispään taloa on järvi muutoin autio. Järvi on 18,5 metriä syvä ja sen keskisyvyys on 6,4 metriä. Syvin kohta on järven pohjoisosassa [2]. Järven tilavuudeksi on saatu 0,0672 miljoonaa kuutiometriä ja sen rantaviiva on 1,9 kilometriä pitkä. Järveltä on kaunis näkymä ympäristöön sen pohjoispään mäeltä ja järven koillispäässä sijaitsee uimaranta.[1][3][a]
Luontoarvoja ja luokittelu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järvi luokitellaan limnologisesti kovavetiseksi ja eutrofiseksi järveksi (vir. kalgiveeline eutroofne tai kalgiveeline rohketoiteline, KE). Silloin järven veden kalkkipitoisuus on keskikorkea tai korkea ja sen ravinnepitoisuudet ovat korkeat. Järvi on silloin rehevöitynyt.[3]
Järven rannat ovat kovaa maata. Rannat alkavat syvenemään heti rantaviivasta. Ympäröivät peltomaat ovat sinisavea ja savea esiintyy myös järven rannoilla mutakerroksen alla. Kuitenkin koillisrannassa esiintyy hiekkaa ja juuri sinne on tehty uimaranta. Vedenväri on sinapinkeltainen ja näkösyvyys 0,6–1,9 metriä. Vesi on selvästi lämpötilakerrostunutta. Vuonna 1972 kartoitettiin järven vesikasvillisuus ja siitä löydettiin 16 eri lajia. Kaloja järvessä elää ainakin ahven, särki, hauki, lahna, suutari, salakka, kiiski, sorva, made ja allikkosalakka.[2]
Vesistösuhteita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kalijärv kuuluu Võhandu jõen valuma-alueeseen, sillä järvestä alkava oja laskee jokeen. Järveen laskee neljä ojaa, joista yksi on pitkä. Se seuraa samaa laaksoa missä järvikin sijaitsee, ja oja laskee järven eteläpäähän. Ojan varrella sijaitsee pieni Nõnova järv. Ojan virtaama on pieni ja vesi vaihtuu järvessä keskimäärin 0,4 kertaa vuodessa eli noin 2,5 vuoden välein. Järven valuma-alueen pinta-ala on 1,1 neliökilometriä. Võhandu jõgi laskee Kuumajärveen, joka on Peipsijärven keskiosan nimi. Peipsijärven alue muodostaa Narvanjoen vesistöalueen keskiosan. Peipsijärven pohjoispäästä alkava laskujoki Narvanjoki jatkaa vesireittiä pohjoiseen päin ja laskee lopuksi Suomenlahteen.[1][a]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Huomautuksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h i j k l m Keskkonnaregister: Kalijärv (VEE2129100) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 28.8.2020. (viroksi)
- ↑ a b c Kalijärv (Lasva Kalijärv, Võru Kalijärv), kalapeedia.ee, viitattu 28.8.2020
- ↑ a b Tamre, Ruta (toim.): Eesti järvede nimestik. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeeriumi Info- ja Tehnokeskus, 2006. ISBN 978-9985-881-40-8 Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 28.8.2020). (viroksi) (Arkistoitu – Internet Archive)