Kalevi Korpela

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kalevi Mikael Korpela (s. 1960 Tampere)[1] on suomalainen psykologian tohtori (PsT, dos.) ja Tampereen yliopiston psykologian professori (2000–2001, 2010-).[2] Psykonet -yliopistoverkoston puheenjohtaja 2022-2024. Korpela on toiminut myös Siirtolaisuusinstituutin tutkimuspäällikkönä, Maanpuolustuskorkeakoulun/(ent. PvKK) käyttäytymistieteiden osaston johtajana ja professorina sekä Tampereen teknillisen yliopiston erikoistutkijana.[2] Korpela on käynyt Aleksanterin kansakoulun sekä keskikoulun ja lukion Tampereen lyseossa eli Rellussa.

Tutkimuksissaan hän on erikoistunut ympäristöpsykologiaan. Väitöskirjassaan "Developing the Environmental Self-Regulation Hypothesis" v. 1995 hän esitti arkielämän mielipaikkoja koskevien tutkimusten perusteella, että on olemassa ympäristöllisen itsesäätelyn ilmiö. Se tarkoitaa, että fyysinen ympäristö, esimerkiksi mielipaikka, kytkeytyy emotionaalisen sitoutumisen kautta ihmisen tunteiden, stressin ja minäkokemuksen säätelyyn. Säätelyn tuloksena syntyy lyhytaikaisia, yleensä myönteisiä tunnetilan ja minäkokemuksen, esimerkiksi itseluottamuksen, muutoksia sekä stressistä elpymistä; tämä luo perustan vähitellen kehittyvälle paikkaidentiteetille. Täten varsinkaan mielipaikoissa fyysinen ympäristö ei ole ihmiselle vain toiminnan näyttämö tai "ohitettavaa etäisyyttä", vaan olennainen osa psyykkistä tunteiden, vireystilan ja minuuden säätelyjärjestelmää. Toiminta rakennetussa ympäristössä ja luonnossa voidaan nimetä neljänneksi psyykkisen itsesäätelyn yleiskeinoksi psyykkisen työn, psykofysiologisten ja sosiaalisten säätökeinojen lisäksi[3][4].

Koska aikuisten mielipaikat ovat usein luonnossa (vesi- tai viherympäristöjä), Korpela on tutkinut laajalti luontoympäristöjen ja luontoaltistuksen vaikutuksia mm. stressistä elpymiseen, työkuormituksesta palautumiseen, depressiokuntoutukseen ja hyvinvointiin.[5][6] Hän on saanut Vihervuoden mitalin no 149 (v. 2008) uraauurtavasta viherympäristöjen hyvinvointivaikutuksia selvittävästä tutkimustyöstä. Tieteellisen komitean jäsen: International Society of Nature and Forest Medicine (INFOM[7], Japani) v. 2010-. Johtokunnan jäsen: International Association for Nature and Forest Welfare (NaFoW[8], Etelä-Korea) v. 2016-[9].lähde?

Ympäristöllisen itsesäätelyn teoria (Environmental Self-Regulation theory, EST[10]) täydentää elvyttävien ympäristöjen (restorative environments) teorioita ART (Attention Restoration theory) ja SRT (Stress Recovery theory), selittäen säätelyyn liittyvien emootioiden ja minäkokemuksen roolia sekä säätelyn pitkäaikaisvaikutuksia hyvinvointiin. Elvyttävien ympäristöjen teoriaa ja tutkimustuloksia Korpela toi suomalaiseen tiedekeskusteluun ensimmäistä kertaa vuosina 1994[11] ja 1995[12]. Korpela on ollut mukana kehittämässä useita elpymisen mittareita kuten Perceived restorativeness Scale (PRS)[13], Restoration Outcome Scale (ROS)[14], Perceived Environmental Aesthetic Qualities Scale (PEAQS)[15] ja Children’s Vitality-Relaxation Scale[16].lähde?

Korpela on julkaissut tieteellisiä tutkimustuloksiaan kotimaassa mm. Psykologia -lehdessä ja kansainvälisissä tiedelehdissä v. 1989 lähtien mm. Journal of Environmental Psychology, Environment & Behavior, Landscape & Urban Planning, Environment International, Occupational & Environmental Medicine, Health & Place, Journal of Occupational Health Psychology, American Journal of Preventive Medicine ja Frontiers in Psychology. Tutkimuksiin on viitattu (2/2024) Scopus -tietokannassa yli 8 400 kertaa, ResearchGate -tietokannassa yli 13 140 kertaa, ja Google Scholar -tietokannassa yli 18 470 kertaa. Korpela on listattu useana vuonna Stanfordin yliopiston World's Top 2% Scientists-listaan maailman siteeratuimmista tutkijoista[17].lähde?

Tutkimustulostensa sovelluksena Korpela on ollut laatimassa ja tutkimassa luontopolkujen varrelle asetettujen psykologisten harjoitteiden elvyttäviä vaikutuksia. Tällainen "Voima-" ja "Mielipolku" laadittiin Suomeen ensimmäisen kerran v. 2010 Ikaalisten kylpylän lähimaastoon (yhteistyö METLA ja TaY; rahoitus ERDF ja Pirkanmaan liitto). Myöhemmin vastaavia polkuja on tehty mm. Seitsemiseen, Parkanoon, Nokian Pitkäniemeen, Lempäälään, Ruotsiin, Luxemburgiin, Ranskaan ja Singaporeen.

Korpelan väitöskirjan aihe ja ympäristöllisen itsesäätelyn metodologinen ”ikkuna” eli analyysiyksikkö – mielipaikka ja siihen liittyvät kokemukset – tuli ensimmäisiä kertoja yleiseen julkisuuteen, kun aikakauslehti Kotilääkäri (9/1995) kirjoitti laulaja Kaija Koon, jääkiekkoilija Timo Jutilan ja tohtori Tuomas Lukan mielipaikoista. Anna -lehti (no 38, 19.9.1995) kirjoitti puolestaan kansanedustaja Säde Tahvanaisen, näyttelijä Anja Pohjolan ja Paavo Kerosuon sekä teologi Olli Valtosen mielipaikoista. Suomen Luonto (no 6-7/1995) esitteli aihetta ja Uusi Nainen -lehti (1/1995) kirjoitti myös viulisti Marja-Liisa Heikkisen mielipaikasta. Seura -lehti (no 40, 3.10.1997) kirjoitti toimittaja Raija Pellin, näyttelijä Kalle Juurelan ja Jussi Lammen, laulaja Miisan sekä Miss Suomi Karita Tuomolan mielipaikoista. Aihe ”Mielipaikkani” oli myös vuoden 1995 ylioppilaskirjoitusten äidinkielen aineen aihevaihtoehtona.

Kaunokirjallista tuotantoa (kts. alla) on mm. salanimellä Michael Cordell kirjoitettu romaani Talpiotin käärö (BoD, 2013) (kirjoittajan oikea nimi on kätketty nimiölehden koristeviivaan, joka esim. Google-kirjaa suurentamalla tulee esiin), joka liittyy Jaakobin luuarkun tarinaan (kts. Vartija -lehden artikkeli v. 2023; viite 18).

  • Kalevi Korpela: Developing the environmental self-regulation hypothesis (väitöskirja). Tampereen yliopisto, 1995.
  • Seppo Aura, Liisa Horelli ja Kalevi Korpela: Ympäristöpsykologian perusteet. WSOY, 1997.
  • Eemu Korpela, Tuukka Korpela ja Kalevi Korpela: Eemuli ja Tuukanpoikanen kalalassa, BoD, 2017.
  • Ritva Sorvali ja Kirsti Siraste: Työ tekijänsä niittää, novelli "Pelastaja" kokoelmateoksessa, 2009.
  • Artikkeli Vartija-lehdessä: Ratkaisiko ”vuosisadan oikeudenkäynti” Jaakobin luuarkun ja Jeesuksen perhehaudan arvoitukset?, 2023.[18]
  1. Korpela, Kalevi, 1960–, Finto, viitattu 22.4.2023.
  2. a b Kalevi Korpela, Tampereen yliopisto, viitattu 22.4.2023.
  3. Aura, Seppo, Horelli Liisa & Korpela Kalevi: Ympäristöpsykologian perusteet. s. 55. Porvoo: WSOY., 1997.
  4. Vuorinen, Risto: Persoonallisuus ja minuus. Juva: WSOY., 1990.
  5. Auttaisiko luonto masentunutta?, Tamperen yliopisto, 24.9.2019, viitattu 22.4.2023.
  6. Vain puolen tunnin kävely puistossa voi parantaa keskittymistä ja kohottaa mielialaa – "Katse kannattaa nostaa maasta", MTV Uutiset, 15.3.2022, viitattu 22.4.2023.
  7. Board Members of the International Society of Nature and Forest Medicine (INFOM) infom.org. Viitattu 18.2.2024.
  8. Korea Forest Welfare Institute fowi.or.kr. Viitattu 18.2.2024.
  9. Kalevi Korpela Profile researchgate.net.
  10. Korpela, K., Korhonen, M., Nummi, T., Martos, T., & Sallay, V.: Environmental self-regulation in favourite places of Finnish and Hungarian adults. Journal of Environmental Psychology, 67, 101384. doi: 10.1016/j.jenvp.2019.101384, 2020. Elsevier.
  11. Korpela, Kalevi: Elvyttääkö puutarhan hoito? Puutarhatieteen julkaisuja 27, 6-8., 1994. Helsingin yliopisto.
  12. Korpela, Kalevi: Luontomaiseman ja kasvillisuuden elvyttävät vaikutukset. Viherympäristö, 4, 44-45. Julkaistu myös Ympäristö ja terveys, 26 (6/1995), 20-23; ja teoksessa M. Häyrynen ja O. Immonen (toim.) (1996) Maiseman arvo[s]tus. Saarijärvi: Gummerus, 58-62; Ympäristökasvatus (1996), 2, 18-19., 1995 ja 1996. Gummerus.
  13. Hartig, T., Korpela, K., Evans, G.W. & Gärling, T.: A measure of restorative quality in environments. Scandinavian Housing and Planning Research, 1997.
  14. Korpela, K., Ylén, M., Tyrväinen, L. & Silvennoinen, H.: Determinants of restorative experiences in everyday favourite places. Health & Place, 2008.
  15. Subiza-Pérez, M., Hauru, K., Korpela, K., Haapala, A., & Lehvävirta, S.: Perceived Environmental Aesthetic Qualities Scale (PEAQS) – A self-report tool for the evaluation of green-blue spaces. Urban Forestry & Urban Greening, 2019.
  16. Bang, K-S., Kim, S., Korpela, K. M., Song, M. K., Lee, G., & Jeong, Y.: Evaluating the reliability and validity of the Children’s Vitality-Relaxation Scale. International Journal of Environmental Research and Public Health, 2019.
  17. Elsevier Data Repository elsevier.digitalcommonsdata.com.
  18. Korpela, Kalevi: Ratkaisiko ”vuosisadan oikeudenkäynti” Jaakobin luuarkun ja Jeesuksen perhehaudan arvoitukset? https://www.vartija-lehti.fi/. 28.4.2023. Vartija-aikakauslehden kannatusyhdistys ry. Viitattu 11.3.2024.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]