Kalanruotokaavio

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Yksinkertainen kalanruotokaavio.

Kalanruotokaavio on laatujohtamisen ja prosessinkehittämisen työkalu, jota käytetään usein ryhmätyön apuvälineenä. Sitä kutsutaan usein myös Ishikawa-diagrammiksi japanilaisen keksijänsä professori Kaoru Ishikawan mukaan tai syy-seuraus-kaavioksi. Kalanruotokaavio on visuaalinen esitystapa ryhmitellyistä asioista, ja siinä jokainen ryhmä esitetään omalla ruodolla. Kalanruotokaaviota voidaan käyttää joko asioiden luokitteluun tai ongelmanratkaisuun (syy-seurauskaavio).

Asioiden luokittelu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eri ryhmiin kuuluvia asioita jaotellaan seinälle/taululle piirrettyyn kalanruotoon, jossa on tyypillisesti alussa 6 "ruotoa". Ideoita voidaan siirrellä esimerkiksi värikkäiden liimautuvien muistilappusten avulla ryhmästä toiseen. Kun ryhmät alkavat olla selvillä, ruoto nimetään. Koska kalanruotokaavio soveltuu asioiden luokitteluun ryhmässä, se soveltuu hyvin aivoriihen jatkoanalyysiksi, tai vapaasti esitettyjen ajatusten luokitteluun. Luokittelun perusteella voidaan siirtyä kvantitatiivisempiin analyyseihin, esimerkiksi hajonta-analyyseihin tai paretodiagrammiin.

Ongelmanratkaisu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kalanruotokaaviota käytetään usein ongelmanratkaisun apuna, havainnollistamaan asioiden syy-seuraussuhteita. Tällöin ruodon päässä on ongelma, ja ruodon haarat nimetään ongelmaan mahdollisesti johtavien asiaryhmien mukaan. Esimerkiksi haarat voidaan nimetä ihminen (henkilöstö), tekniikka (koneet ja välineet), ympäristö (toimintaympäristö), metodit, materiaalit ja mittarit. Näihin tyypillisiin ongelmia aiheuttaviin ryhmittymiin haetaan sitten aivoriihen omaisesti syitä. Haaroja voidaan myös lisätä tarpeen mukaan. Johtopäätösten tekoa vältetään, kunnes kaikki mahdolliset tekijät on huomioitu. Ongelman ratkaisun vaikeus saattaa alun perin johtua juuri siitä, että jokin tekijä tai alkusyy on jäänyt huomioimatta. Mahdollisten syiden tunnistamisen perusteella voidaan siirtyä kvantitatiivisempiin analyyseihin, esimerkiksi hajonta-analyyseihin tai paretodiagrammiin.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]